— Oras Tynkkynen

Kansanvaltaa pitää puolustaa ja kehittää

Säännöllinen valtiopäivätoiminta alkoi Suomessa 150 vuotta siten. Vuonna 1863 valtiopäivät kutsuttiin koolle osin siksi, että valtio oli velkaantunut pahasti ja yhteiskunnan kehittämiseen tarvittiin lisää varoja. Valtion velkataakan ja julkisten menotarpeiden nyt kasvaessa huolestuttavaa tahtia voi todeta, että ongelma ei valitettavasti ole 150 vuodessa hävinnyt mihinkään.

Vuosi oli kuitenkin ennen kaikkea tärkeä kansanvallan merkkipaalu. Keisari Aleksanteri II sanoi pysyvänsä "lujana niissä perustuslaillisesti rajoitetun monarkian periaatteissa, jotka ovat Suomen kansan vakaumuksen mukaisia ja juurtuneet maan lakeihin ja instituutioihin".

Suomalainen kansanvalta on kehittynyt 150 vuodessa merkittävästi. Vihreät haluaa kehittää kansanvaltaa edelleen.

Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle. Valtiopäiville kokoontuneella eduskunnalla valta on vain lainassa. Kansalaiset ansaitsevat kansanvallassa vahvemman roolin.

Vaalijärjestelmän suhteellisuutta voidaan parantaa, kansanäänestyksiä järjestää enemmän ja äänioikeuden ikärajaa laskea. Valiokuntien kokouksia voidaan lähettää suorana verkossa, hallituksen selontekoluonnokset julkistaa ja lähidemokratiaa kunnissa vahvistaa. Vaalikampanjoiden koolle voidaan asettaa katto ja päättäjien sidonnaisuudet avata.

Maidemme yhteinen kansanvallan juhlavuosi on hyvä hetki puolustaa ja vahvistaa demokratiaa paitsi Suomessa, myös Venäjällä. Yritykset heikentää kansalaisten perusoikeuksia kuten sananvapautta on päättäväisesti torjuttava.

Kansanvallasta tinkimällä ei taata vakautta, vaan pikemminkin heikennetään sitä. Perusoikeuksia loukkaamalla ei turvata kansallista yhtenäisyyttä, vaan horjutetaan kansalaisten uskoa valtiovallan oikeutukseen.

Pieni Suomi on menestynyt kansanvallan ansiosta. Myös demokraattinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava Venäjä on kaikkien etu.

Lue Oraksen koko ryhmäpuheenvuoro

Jaa sivu: