— Oras Tynkkynen

Onko 40 prosentin vähennys paljon vai vähän?

EU:n komissio julkisti viime viikolla odotetun esityksensä vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiksi. Sen mukaan päästöjä on tarkoitus leikata 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Mutta onko –40 prosenttia paljon vai vähän? Tarkastelen sitä kolmesta näkökulmasta.

1) Miten päästöt ovat kehittymässä?

EU on leikannut päästöjä jo lähes 20 prosenttia, vaikka moni pirujen maalailija piti sitä vielä joitakin vuosia sitten liki mahdottomana. Vuoteen 2030 mennessä päästöt ovat laskemassa nykytoimilla vielä lisää, tuoreiden arvioiden mukaan yhteensä 32 prosenttia.

Umpeen kurottavaa lisätoimilla jää kahdeksan prosenttiyksikköä. Se tekee puoli prosenttiyksikköä – yhden kahdessadasosan päästöistä – vuotta kohti.

Tai itse asiassa vielä vähemmän. Usean tekijän summana yrityksille on kertynyt joutavia päästöoikeuksia, joilla ne voivat kuitata velvoitteitaan ensi vuosikymmenellä. Näin melkoisen siivun tavoitteesta voi kattaa laskennallisesti, aiempien vuosien päästösäästöillä.

2) Miten urakka jakaantuu ajallisesti?

Kansainvälisen yhteisön tavoitteena on rajoittaa ilmastonmuutos enintään kahteen asteeseen. Tämä edellyttää Euroopan päästöjen leikkaamista 80–95 prosentilla vuosisadan puoliväliin mennessä, minkä sekä EU että Suomi ovat moneen otteeseen vahvistaneet.

Jos vuoden 2030 tavoite on –40 prosenttia, jäljelle jäävän 20 vuoden aikana päästövähennystahti pitää vähintään kaksin-, ehkä jopa liki kolminkertaistaa. Liian löysä tavoite lähivuosille siis sysää urakkaa – ja kustannuksia – lapsillemme.

3) Mikä on reilu osuus?

Päästövelvoitteita voi jakaa maiden ja alueiden kesken monin tavoin. Jos esimerkiksi jokaisen kuuluu maksaa ilmastotalkoissa yhtä suuri osuus kansantaloudestaan, on Euroopan reilu siivu hollantilaisen PBL-tutkimuslaitoksen mukaan –45–47 prosenttia.

Konsulttiyhtiö Ecofys on puolestaan koonnut alan tutkimusten tuloksia yksiin kansiin. Niiden perusteella yritys suosittelee Euroopalle vähintään 50 prosentin tavoitetta.

Kiinalaiset ja intialaiset osaavat laskea siinä missä hollantilaisetkin. Ratkaisevassa Pariisin ilmastokokouksessa ensi vuonna he tietävät EU:n esittävän monessa suhteessa vaatimatonta tavoitetta.

Teollisuus on oikeassa vaatiessaan koko maailmaa rajoittamaan päästöjä. Kiinan ja Intian kaltaisia maita ei kuitenkaan taivutella tiukkoihin päästötavoitteisiin ehdottamalla itse löysää tavoitetta.

Jos Eurooppa haluaa muun maailman ilmastotalkoisiin, sen pitää osoittaa olevansa tosissaan. EU:n ilmastopolitiikan ryhdistämisessä keväällä valittavalla europarlamentilla on ratkaiseva rooli.

Jaa sivu: