— Oras Tynkkynen

Ratkaisuja energiatodistusten pulmiin

Eduskunta keskustelee tänään kansalaisaloitteesta energiatodistuslain muuttamiseksi. Todistuksiin liittyy paljon perusteltuja huolia.

Aloitteessa on kuitenkin kaksi pulmaa. Ensinnäkin se yrittää ratkaista ongelmia, joita ei ole. Toiseksi se ei ratkaise ongelmia, joita todistuksissa oikeasti on.

Aloitteessa esitetään, että rakennusten energiatodistuksissa pitäisi ilmoittaa myös toteutunut energiankulutus. Kuitenkin jo voimassa olevassa laissa todetaan: ”toteutunut ostoenergiankulutus on ilmoitettava, jos tieto on saatavilla”.

Energiatodistuksissa on ilmennyt myös todellisia ongelmia. Todistuksen laatiminen on joissakin tapauksissa raskasta ja kallista.

Iäkkäältä omakotitalon asukkaalta on täysin kohtuutonta vaatia yli tuhatta euroa yhdestä paperilapusta taloa myydessä. Tähän ongelmaan kansalaisaloite ei valitettavasti kuitenkaan puutu.

Aloitteen tekijät ovat itsekin huomanneet, että nyt ei mennyt ihan putkeen. Siksi he ovat tehneet parannellun esityksen.

Aloitteessa arvostellaan myös sitä, että nykylain mukaan rakennuksen energialuokitus perustuu energiankulutuksen ohella lämmitystapaan. Jos lämmittää sähköllä, luokituksen määrittämisessä käytetty kerroin on selvästi huonompi kuin, jos lämmittää vähäpäästöisesti pelleteillä.

Lämmitystavan huomioon ottamisessa on vissi tolkku. Rakennuksen ilmastokuormitus riippuu olennaisesti energiankulutuksen ohella energianlähteestä.

Energiamuotokertoimessa on kuitenkin myös pulmia. Esimerkiksi kaukolämmön ilmastovaikutus riippuu ratkaisevasti siitä, millä polttoaineella se tuotetaan. On vähän nurinkurista suosia kivihiilellä tuotettua kaukolämpöä.

Kertoimien käyttö liudentaa todistuksen alkuperäistä tarkoitusta eli rakennuksen energiatehokkuuden osoittamista. Hyvin tehokas mutta sähkölämmitteinen talo voi saada heikomman energialuokituksen kuin energiaa tuhlaava mutta pelleteillä lämpiävä talo. Tämä siitä huolimatta, että energian säästäminen on aina järkevää energianlähteestä riippumatta.

Kansalaiset eivät useinkaan käsitä kertoimia. Miksi sähkölämmityksen kerroin on 1,7? Miten kaukolämmössä on päädytty juuri lukuun 0,7? Vaikka kertoimia ei toki ole temmattu tuulesta, ne vaikuttavat monen silmissä mielivaltaisilta.

Siksi kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä kannattaa vakavasti harkita erilaisia vaihtoehtoja. Olisiko energiamuotojen kertoimissa esimerkiksi vielä viilattavaa? Entä miten todistusten kustannuksia voidaan laskea säällisemmälle tasolle?

Vihreät on johdonmukaisesti puolustanut sitä, että kansalaiset voivat aloitteilla nostaa tärkeäksi kokemiaan asioita päättäjien käsittelyyn. Siksi myös tällä kertaa ajamme aloitteelle eduskunnassa asiallista, perusteellista ja avointa käsittelyä.

Jaa sivu: