— Oras Tynkkynen

Maaseutumaisen asumisen etuja kaupungissa

Porin SuomiAreenan pääaiheita tänä vuonna ovat ympäristö ja asuminen. Tapahtumassa julkaistun kyselyn tulokset paljastavat kiinnostavia tietoja suomalaisten asumistoiveista.

Moni suomalainen muuttaa kaupunkeihin työn, opiskelujen tai palveluiden perässä. Iso osa kansasta arvostaakin tekijöitä, jotka toteutuvat yleensä helpoimmin kaupunkimaisessa asumisessa.

Kaksi viidestä nostaa yhdeksi tärkeimmistä asumisen perusteista palveluiden läheisyyden, vajaa kolmannes hyvät joukkoliikenneyhteydet. Runsaalla kymmenyksellä kärkeen yltää läheisyys työpaikan tai harrastusten kanssa.

Toisaalta moni suomalainen painottaa asioita, jotka liittyvät useimmin pientaloihin. Vajaalla kolmanneksella kärjessä kiikkuu oma piha, vajaalla neljänneksellä tilava asunto. Asuinalueen turvallisuuskin taitaa keskimäärin olla parempaa maalla.

Parhaiten kansalaisten toiveet toteutuvat omakotitalossa kaupungin keskustassa. Ymmärrettävistä syistä tällainen asuminen on mahdollista vain ani harvoille.

Voisiko suomalaisten toiveisiin hyvästä asumisesta sitten vastata paremmin myös kaupungeissa? Mallia voi katsoa Hollannista.

 Ystäväni asui Amsterdamin keskustan kupeessa. Parin kerroksen korkuiset talot kulkivat kiinteänä nauhana koko korttelin ympäri.

Rauhalliselle ja vehreälle sisäpihalle saattoi päästää lapset tai lemmikin vapaasti touhuamaan. Siellä saattoi myös torkkua riippukeinussa tai kuopsuttaa puutarhaa. Toisaalta keskeisen sijainnin ansiosta päivittäiset palvelut ja ratikkapysäkki olivat kivenheiton päässä.

Siis maaseutumaisemman asumisen hyviä puolia keskellä suurkaupunkia.

Mikä estää tekemästä samaa meillä Suomessa? Ennen kaikkea luutuneet asenteet.

Meillä suunnitellaan edelleen kaupunkeja valitettavan paljon kuin jumala olisi heitellyt kartalle noppia: rakennukset sijoitellaan omille tonteilleen kauas toisistaan. Häkellyttävä osa kaupunkien pinta-alasta hukataan myös makuupaikoiksi autoille.

Tiiviin yhdyskuntarakenteen ei tarvitse olla ahdasta ja ankeaa. Amsterdamissa valtaosa taloista on itse asiassa matalampia kuin suomalaisissa kaupungeissa. Korkeiden betonikerrostalojen sijaan tiivis rakentaminen voi olla vaikkapa puusta rakennettuja kytkettyjä pientaloja.

Kyselyssä kaikkein tärkeimmäksi tekijäksi suomalaiset nostavat alhaiset asumiskulut. Sitäkin voidaan edistää fiksulla ja tiiviillä kaupunkirakenteella.

Täydennysrakentaminen olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tulee yhteiskunnalle olennaisesti halvemmaksi kuin infrastruktuurin rakentaminen tyhjästä uudelle asuinalueelle kaukana palveluista. Pitäisikö tämän näkyä myös siinä, miten kunnat perivät rakentamisesta kuluja?

Asumisen hintaa nostavat keinotekoisesti ylimitoitetut vaatimukset autopaikoista. Pysäköintipaikkoja on pakko kaavoittaa myös sinne, missä iso osa asukkaista pärjää ilman. Kustannukset tästä lystistä jaetaan kaikkien asukkaiden - myös autottomien - kesken. Autopaikkanormeja höllentämällä voidaan osaltaan laskea asumisen hintaa kaupungeissa.

Jaa sivu: