— Outi Alanko-Kahiluoto

Valuuttakauppavero sopisi suitsimaan markkinoita

Tein viime keväänä eduskunnassa toimenpidealoitteen siitä, että Suomen hallitus edistäisi kansainvälisissä neuvotteluissa valuutanvaihtoveron käyttöönottoa. Aloitteen on allekirjoittanut 69 kansanedustajaa kuudesta eri puolueesta.

Valuutanvaihto- tai toiselta nimeltään valuuttakauppavero nousi taas vilkkaan kansainvälisen keskustelun kohteeksi, kun Iso-Britannian finanssivalvontaa johtava Adair Turner ehdotti veroa hillitsemään Lontoon Cityn mammuttimaiseksi paisunutta finanssisektoria. Turnerin ydinajatus on, että epävakaan ja "sosiaalisesti hyödyttömän" finanssisektorin osuus Britannian kansantulosta on kohtuuttoman suuri.

Samaa ajatusta voi soveltaa globaaliin kontekstiin. On kohtuutonta, että finanssisektorilla tapahtuneet ylilyönnit pystyvät lyhyessä ajassa halvaannuttamaan koko maailman reaalitalouden ja syöksemään miljoonat ihmiset epävarmuuteen ja työttömyyteen.

Valuuttakauppavero on kenties tunnetuin ja pisimmälle kehitelty malli välineeksi, jolla markkinoiden kokoa voitaisiin maltillisesti suitsia ja niiden ailahtelua hillitä. Se ei ole yksin riittävä ei eikä ainoa tarvittava toimi, mutta se on juuri nyt poliittisesti edistämiskelpoinen alku.

Veron tuotto voitaisiin käyttää johonkin yleishyödylliseen ylikansalliseen päämäärään, kuten finanssivalvonnan rahoittamiseen tai kehitysyhteistyöhön.

Vero ei ole niin mahdoton toteuttaa kuin sen kriitikot mielellään antavat ymmärtää. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi yhdellä valuutta-alueella, vaikka olisi tietenkin toivottavaa, että tärkeimmät finanssikeskukset olisivat siinä mukana. Näin vältettäisiin kriitikoiden väläyttämä kaupan siirtyminen muualle.

On myös hyvä muistaa, että veroprosentti olisi häviävän pieni - vain joitain prosentin sadasosia - eikä se siksi halvaannuttaisi markkinoiden toimintaa tai estäisi yhdenkään rehellisen sijoittajan toimintaa. Se voisi sen sijaan hillitä haitallista, ainoastaan hetkellisiin valuuttakurssien muutoksiin perustuvaa salamakauppaa.

Viime aikoina erilaiset finanssimarkkinoiden sääntelykeinot ovat saaneet voimakasta poliittista tukea. G20-maiden johtajat ovat ilmaisseet tukensa veroparatiisien kitkemiselle. Viimeksi Nicholas Sarkozy väläytti, että ensi kuussa Pittsburghissa kokoontuvat G20-päämiehet voisivat harkita "globaalin veron" esittämistä. Euroopan Vihreät ovat ottaneet kantaa sen puolesta, että G20-kokous päätyisi esittämään valuuttakauppaveroa.

Suomi on valitettavasti ollut tässä asiassa perässähiihtäjä. Suomen hallitusohjelmassa lukee: "Hallitus osallistuu aktiivisesti kansainväliseen keskusteluun innovatiivisista rahoitusmekanismeista". Suomi kuuluu 58 maan ryhmään, jonka tarkoitus on edistää valuuttakauppaveron kaltaisia innovatiivisia kehitysrahoituksen lähteitä.

Kun ryhmä kokoontui viime keväänä Pariisiissa ja päätyi esittämään 0,005 % veroa jonka tuotto käytettäisiin kehitysyhteistyöhön, Suomelta ei ollut paikalla olleen kansalaisjärjestöjen edustajan mukaan edes edustajaa paikalla. Miksi, ministeri Väyrynen?

Kun keräsin kansanedustajilta allekirjoituksia toimenpidealoitteeseeni, sain allekirjoituksen vain osalta demariedustajia. Osa heistä ilmoitti, etteivät ole riittävästi perehtyneet asiaan. Jotkut sanoivat olevansa veroa vastaan. Viime viikolla ilmestyneessä Demari-lehdessä ihmetellään, miksi koko demariryhmä ei ole allekirjoittanut aloitetta ja miksi demarit eivät ole itse aloitteellisesti edistäneet valuuttakauppaveroa, johon heidän oma puolueohjelmansa on ottanut myönteisen kannan.

Demarit ovat ylipäätään pysyneet kummallisen hiljaa kansalliset rajat ylittävien verokysymysten suhteen. Nyt olisi syytä skarpata, sillä ensi eduskuntavaaleissa verotuskysymykset tulevat olemaan keskeisiä eikä niistä nykymaailmassa voida keskustella vain kansallisina kysymyksinä.

Metsäalan työpaikat pakenevat halvan tuotannon maihin, globaalit ympäristöongelmat kiristävät teollisuuden verotusta, globaali finanssikriisi syö työpaikkoja alalla kuin alalla. Talouspolitiikkaa - ja verotusta osana sitä - on voitava tarkastella kansalliset rajat ylittävässä mittakaavassa.

Jaa sivu: