— Outi Alanko-Kahiluoto

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta huolehdittava

Hallitus esittää ulkomaalaislakiin muutoksia, jotka perustuvat turvapaikkapolitiikasta tehtyyn selvitykseen. Esityksen olennaisimmat muutokset ovat iän määrittelyn kirjaaminen lakiin sekä turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeuden ja perheen yhdistämisen kiristäminen.

On hyvä, että käytännöt iän selvittämisestä oikeuslääketieteellisellä tutkimuksella kirjataan lakiin. Iän määrittelyyn liittyy paljon epävarmuuksia, eikä asiasta ole aiemmin ollut selkeää lainsäädäntöä. Iän määrittelyn käytäntöjen kirjaaminen lakiin parantaa turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.

Vihreät suhtautuivat sen sijaan kriittisesti esityksiin turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeuden ja perheen yhdistämisen kiristämisestä.

Alun perin esitys sisälsi ehdotuksen, jonka mukaan maahan ilman passia tai muuta henkilöllisyystodistusta tulleilta turvapaikanhakijoilta evättäisiin työlupa kokonaan tai että töitä saisi tehdä vasta vuosi maahan tulon jälkeen. Hallitus päätyi esittämään, että puutteellisin paperein maahan tulleet saisivat aloittaa työnteon nykyisen kolmen kuukauden sijaan kuuden kuukauden odotusajan jälkeen, mikä on EU-komission suositusten mukainen aika. Tämä oli ehdoton maksimi, jonka Vihreät pystyivät hyväksymään. Liian pitkä odotusaika tai työnteon kieltäminen lisää riskiä, että turvapaikanhakijoita siirtyy harmaan talouden piiriin.

Asia on tärkeä, sillä turvapaikanhakijoiden enemmistö tulee maahan puutteellisin asiakirjoin. Usein syynä on hakijoiden lähtömaan sekasortoinen sisäinen tilanne. Passia ei yksinkertaisesti ole mahdollista saada. Turvapaikanhakijoita tulee kohdella mahdollisimman tasavertaisesti matkustusasiakirjoista riippumatta. On perusteltua pitää karenssi kohtuullisena, sillä turvapaikanhakijoiden työnteko hyödyttää paitsi heitä itseään, myös Suomea.

Hankalin hallituksen esityksistä on perheen yhdistämisen rajoittaminen. Vihreät saivat neuvottelemalla estettyä esityksen siitä, että perheen yhdistämistä olisi voinut hakea vasta Suomessa asutun vuoden jälkeen. Asumisaikavaatimus jäi pois. Sen sijaan hallitus esittää, ettei oleskelulupaa perhesiteen perusteella myönnetä, jos alaikäinen perheenkokoaja on täysi-ikäistynyt prosessin aikana. Päätös sisältää riskin siitä, että pitkäksi venyvät käsittelyajat saattavat estää perheenyhdistämisen hakijasta riippumattomista syistä.

Muutosten vaikutuksia on seurattava tarkasti, jotta voidaan varmistua siitä, ettei turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa olla vaarannettu.

Esityksiä on perusteltu sillä, että lain kohdat, joita esityksellä tiukennetaan, ovat toimineet niin sanottuina vetotekijöinä. Väitteen tueksi ei kuitenkaan ole esitetty pitävää näyttöä. On kyseenalaista, kuinka hyvin esimerkiksi Somaliassa, Afganistanissa tai Irakissa tunnetaan Suomen ulkomaalaislainsäädännön yksityiskohtia. Kaikissa näissä maissa on myös varsin painavia työntötekijöitä eli syitä, miksi ihmiset lähtevät etsimään turvaa itselleen ja perheelleen. Esimerkiksi Somaliasta tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut sitä mukaa kuin alue on uudelleen ajautunut pahempaan kriisiin. Tällä on varsin vähän tekemistä Suomen lainsäädännön kanssa.

Jaa sivu: