— Outi Alanko-Kahiluoto

Positiivinen diskriminointi torjuu eriarvoisuutta

Perussuomalaiset tuomitsevat syrjinnän, rasismin ja väkivallan torstaina 25. toukokuuta antamassa julkilausumassaan. Avaus on hyvä ja se toivottavasti kantautuu myös Homma-foorumin toimintaan asti.

Samaisessa Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-ahon valmistelemassa lausumassa kuitenkin todetaan myös seuraavaa:

"Tuomitsemme kaiken etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan perustuvan syrjinnän tai suosimisen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja muissa yhteyksissä"

Jussi Halla-aho on täsmentänyt julkilausumaa kirjoituksessaan Homma-foorumilla, jossa todetaan että Perussuomalaisten linjaus tuomitsee myös positiivisen diskriminaation.

Positiivisella diskriminoinnilla tarkoitetaan toimintatapaa, jossa henkilöä tai ryhmää tuetaan erityistoimin, jos henkilö tai ryhmä on ilman niitä vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan yksi perusperiaatteista on se, että heikompiosaisia tuetaan, ja syrjäytymistä ja eriarvoisuutta ehkäistään. Tässä ajattelussa on tunnustettu se tosiasia, että kaikilla ei ole yhtäläisiä lähtökohtia pärjäämiseen.

Esimerkiksi Helsingin kaupunki myöntää Helsingin kouluille positiivisen diskriminaation rahaa, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä sosiaalisten ongelmien kasautumista, lisätä koulutuksellista tasa-arvoa ja sosiaalista tasapainoa eri alueiden kesken. Rahaa saa tällä hetkellä neljäsosa Helsingin kouluista.

Positiivisen diskriminaation tukea saavat koulut, jotka sijaitsevat sellaisilla alueilla, joissa toimintaedellytykset eivät ole yhtä hyvät kuin muualla. Toimintaedellytyksiä arvioidaan seuraavilla kriteerillä: maahanmuuttajien osuus koulussa, koulun vetovoimaisuus (tätä kuvaa koulun oppilastase, joka mittaa koulukohtaisesti oppilaiden hakeutumista muuhun kuin omaan lähikouluunsa), huoltajien koulutustaso ja perheiden tulotaso.

Tänä vuonna Helsingin kaupungin opetusvirasto jakaa positiivisen diskriminaation rahaa yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Vuodelle 2012 määrärahaa on esitetty kasvatettavaksi 3,5 miljoonaan euroon, koska kokemukset sen vaikutuksista ovat olleet niin hyviä. Helsingin kaupungin oman tutkimuksen ("Lähi(ö)koulu", 2008) mukaan positiivisen diskriminaation raha on oikein kohdistuva keino koulujen välisten erojen tasoittamiseksi, mutta taso on riittämätön, jotta oppimiserot koulujen välillä voitaisiin tosiasiallisesti poistaa. Positiivisen diskriminaation rahalla pystytään esimerkiksi pienentämään koulun opetusryhmien kokoa ja palkkaamaan koulunkäyntiavustajia.

Huono-osaisuuden kasautuminen tietyille alueille syventää ja vaikeuttaa huono-osaisuutta. Uusimpien tutkimusten mukaan asuinalueiden eriarvoistuminen ja sitä kautta myös koulujen eriarvoistuminen on kiihtynyt ainakin pääkaupunkiseudulla.

Tämä on erittäin huolestuttava signaali. Mikäli eriarvoistumista ei onnistuta hillitsemään, jakautuvat suomalaiset entistä voimakkaammin pärjääjiin ja kelkasta pudonneisiin. Ilman positiivista diskriminaatiota lasten tausta johtaa huonoon koulumenestykseen ja huono-osaisuus siirtyy tätä kautta sukupolvelta toiselle.

Uuden eduskunnan pitääkin tarttua eriarvoistumisen ehkäisemisessä toimiin. Ensin on selvitettävä koulujen eriytymisen syyt ja sen jälkeen edellytettävä toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Ongelman ratkaisemiseksi on otettava käyttöön sekä kunnallispoliittisia toimenpiteitä että eriarvoistumista vähentäviä sosiaalipoliittisia toimenpiteitä.

Jaa sivu: