— Outi Alanko-Kahiluoto

Solidaarisuusverosta lisärahoitusta peruspalveluihin

Syrjäytyneiden nuorten määrän kasvu viime vuosina on eräs osoitus siitä, että 90-luvun lamavuosina tehtiin väärää politiikkaa. Lamasäästöjä kohdistettiin köyhiin lapsiperheisiin, eikä näitä leikkauksia koskaan peruttu, vaikka ajat välillä kohenivat. Menneisyyden muistaminen on tärkeää, jotta osattaisiin välttää menneisyyden virheet. Olen iloinen siitä, että Suomessa vuonna 2011, kun Euroopan talous ympärillä ryskyy, kohennetaan nimenomaan kaikkein pienituloisimpien perusturvaa. Juuri näin pitää toimia.

VATT eli Valtion tutkimuskeskus on tuoreessa laskelmassaan osoittanut, että nyt käsittelyssä oleva hallituksen budjetti on tuloeroja kaventava. Tuloerot supistuvat Gini-kertoimella mitattuna 0,4 prosenttiyksikköä ja suhteellinen köyhyysaste pienenee samoin 0,4 prosenttiyksikköä. Köyhyysastetta alentaa ennen kaikkea perusturvan korotus ja asumistukiperusteiden keventäminen. Välittömän verotuksen muutoksista tuloeroja kaventavat eniten perusvähennyksen korottaminen sekä osinko- ja pääomatuloverotuksen kiristyminen. Köyhyysasteeseen vaikuttaa etenkin perusvähennyksen enimmäismäärän korotus.

Tuloeroihin vaikutetaan paitsi sosiaaliturvan, myös verotuksen avulla. Suurituloisille kohdennetaan veronkiristyksiä, ja vastaavasti pienituloisten verotusta kevennetään. Esimerkiksi pääomaveroa ja perintö- ja lahjaveroa kiristetään suurten perintöjen kohdalla. Kunnallisveron perusvähennyksen alarajaa nostetaan, mikä auttaa kaikkein pienituloisimpia. Suurituloisten verotus kiristyy ja pienituloisten kevenee, mikä on oikeudenmukaista ja kaventaa tuloeroja.

Verotusta voitaisiin edelleen uudistaa oikeudenmukaisempaan suuntaan ottamalla myös Suomessa käyttöön uusi, kaikkein varakkaimpiin kohdistuva solidaarisuusvero. Varakkaimpien verotuksesta saavilla lisätuloilla voitaisiin rahoittaa kaikille yhteisiä peruspalveluita, joita usein tarvitsevat eniten juuri ne, jotka ovat kaikkein pienituloisimpia. He nimittäin myös sairastelevat kaikkein eniten. Tällaista solidaarisuusveroa ovat myös meillä julkisuudessa kannattaneet eräät varakkaat kansalaiset. Samankaltaisen ehdotuksen on esittänyt muun muassa sosiaalidemokraattien verotyöryhmä, samoin kuin vasemmistoliiton eduskuntaryhmä. Kannatusta tuntuisi siis löytyvän.

Pari päivää sitten julkaistiin tutkimus, jonka mukaan elinajan odotteen ero köyhän ja varakkaan miehen välillä on jo 12 vuotta. Terveyserojen kasvu pitää ottaa vakavasti. Meillä kansalaiset ovat jo eriarvoisia sen suhteen, kuinka hyvin terveyspalvelut ovat heidän ulottuvillaan. Sama eriarvoisuuden kasvu näkyy koulutuksessa. Suomessa niin työttömyys kuin matala koulutusaste ovat alkaneet periytyä. On tärkeää, että tällä hallituskaudella kaikissa päätöksissä otetaan nimenomaan huomioon se, mikä on päätösten vaikutus tuloerojen, hyvinvointierojen ja terveyserojen kasvuun. Eriarvoisuuden kuilu ei saa enää kasvaa.

 

Jaa sivu: