— Outi Alanko-Kahiluoto

Perustulo nostaisi työllisyyttä ja vähentäisi köyhyyttä

Vihreät oli ensimmäinen puolue Suomessa, joka esitteli oman perustulomallinsa. Olemme ajaneet perustuloa johdonmukaisesti ja päättäväisesti, viimeksi hallitusneuvotteluissa.

Olin neuvotteluissa mukana ryhmässä, jossa käsittelyssä olivat erilaiset sosiaalipolitiikkaan ja työllisyyteen liittyvät asiat, tärkeimpänä perusturvan korotus. Me Vihreät neuvottelijat pidimme ryhmässä esillä myös perustuloa. Perustuloa emme saaneet, mutta hallitusohjelmaan kirjattiin, että hallitus parantaa palkkatulojen ja sosiaaliturvan yhteensovitusta työllisyysasteen nostamiseksi. Perustulo tekisi juuri tätä.

Maaliskuun alussa astuu voimaan Vihreiden ajama uusi perustuslaki, joka antaa mahdollisuuden kansalaisaloitteen tekemiseen. Olen mukana avoimessa sitoutumattomassa ja poikkipoliittisessa työryhmässä, joka laatii kansalaisaloitetta perustulosta. Alamme kerätä nimiä aloitteeseemme heti, kun uusi perustuslaki maaliskuun alussa astuu voimaan.

Vaikkei perustuloa hallitusneuvotteluissa saatukaan, kansalaisten keskuudessa perustulomyönteisyys on viime aikoina kasvanut. Yhä useammalla on kokemusta työelämän muutoksesta, tulojen pätkittymisestä ja sosiaaliturvan epävarmuudesta. Myös julkinen keskustelu perustulosta on voimistunut.

Usein keskustelu koskee sitä, merkitsisikö perustulo vapautta työstä vai vapautta työhön. Vihreiden näkemys on, että perustulo nimenomaan helpottaisi erilaisten töiden vastaanottamista, sillä perustulo helpottaisi erilaisten tukien yhteensovittamista ja poistaisi työn tekemisen taloudellisia esteitä. Perustulon ansiosta työnteko ja opiskelu olisi aina kannattavampaa kuin toimeentulotuella sinnitteleminen. Työn kannustavuus paranisi, sillä perustulon päälle voisi tienata vapaasti. Perustulo vapauttaisi ihmiset työhön, sillä perustulon turvin keikkatyön vastaanottaminen olisi turvallista. Siten perustulo parantaisi työttömän mahdollisuuksia päästä kiinni kokoaikaiseen työhön, pitää yllä ammattitaitoaan ja luoda reittejä ulos työttömyydestä ja köyhyydestä. Tätä nykyinen lannistava, kyykyttävä ja epävarma sosiaaliturva ei aina tee.

Yhteiskunnan kannalta merkittävää olisi työllisyysasteen nousu. Väliaikaista ja osa-aikaista palkkatyötä olisi turvallista tehdä pelkäämättä sosiaaliturvan heikkenemistä.

Vihreiden mallissa perustulo vastaisi suuruudeltaan vähintään nykyisiä vähimmäisetuuksia, esimerkiksi työmarkkinatukea, opintotukea tai vanhempainpäivärahoja. Ero nykyiseen olisi siinä, ettei perustuloa tarvitsisi erikseen anoa. Suurituloisilta perustulo verotettaisiin pois. Pieni- ja keskituloisten tulot todennäköisesti paranisivat, sillä perustulo poistaisi sosiaaliturvan aukkoja. Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tai eläkejärjestelmään perustulo ei vaikuttaisi mitenkään.

Vahva argumentti perustulon puolesta on köyhyyden väheneminen: perustulon ansiosta toimeentulon saisivat kaikki, jotka ovat siihen tulojensa puolesta oikeutettuja. Nykyisin puolet huono-osaista jättää hakematta toimeentulotukea, koska eivät osaa ja jaksa ryhtyä paperisotaan.

Nimienkeruu kansalaisaloitteeseen perustulosta alkaa heti maaliskuussa, kun uusi perustuslaki astuu voimaan. Aloitteeseen tarvitaan 50 000 allekirjoitusta, ja aikaa nimienkeruuseen on puoli vuotta. Sen jälkeen aloite siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi. Jokaisen hyvinvointivaltion tulevaisuudesta kiinnostuneen kannattaa kirjoittaa nimensä alle ja myös osallistua nimien keräämiseen. Vihreät järjestävät myös tempauksia nimien keräämiseksi. Tule mukaan!

Jaa sivu: