— Outi Alanko-Kahiluoto

Lukukausimaksut eivät kannata

Suomessa on kokeiltu parin vuoden ajan lukukausimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille. Kokeilun tavoitteena oli, että ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvaisi ja korkeakoulujen kansainvälisyys vahvistuisi.

Vihreiden ehto lukukausimaksukokeilulle viime hallitusneuvotteluissa oli se, ettei määräaikaista kokeilua jatketa, ennen kuin siitä saadaan tuloksia ja ne arvioidaan. Nelivuotinen kokeilu on päättymässä vuoden 2014 lopussa ja jatkosta päätetään viimeistään ensi vuoden alussa, kun opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisee laajemman raporttinsa.

Nyt on julkaistu kokeilua seuranneen työryhmän toinen väliraportti, jonka tulokset ovat laihoja: sen pohjalta ei voida todeta, että kokeilu olisi onnistunut tavoitteissaan.

Suomalaisten korkeakoulujen osallistuminen lukukausimaksukokeiluun on ollut määrällisesti vähäistä. Useat korkeakoulut eivät ole halunneet kokeilla määräaikaisesti lukukausimaksujen keräämistä ja osa aiemmin aloittaneista koulutusohjelmista on keskeyttänyt kokeilun. Maksavien opiskelijoiden määrä on ollut vähäinen, vain 110 opiskelijaa. Toden teolla kokeilu on lähtenyt käyntiin ainoastaan Aalto-yliopistossa ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

Raportissa ei anneta viitteitä siitä, että maksut olisivat lisänneet ulkomaisten opiskelijoiden hakijamääriä. Lukukausimaksujen taloudellinen kannattavuus korkeakouluille on kyseenalaista. Kokeilu siis osoittaa, ettei maksullisuus lisää koulutuksen houkuttelevuutta. Päinvastoin – jo valmiiksi syrjäinen Suomi joutuu kilpailemaan ulkomaisista opiskelijoista muiden huippukorkeakoulujen rinnalla.

Jos koulutuksen maksullisuus vakiinnutettaisiin Suomessa, se laajenisi todennäköisesti koskemaan kaikkia englanninkielisiä maisteriohjelmia. Tämä kehityssuunta johtaisi epätasa-arvoiseen koulutuspolitiikkaan. Entä haluammeko laajentaa maksullisuuden koskemaan kaikkea korkeakoulutusta? Riski siihen on suuri, jos lukukausimaksut ensin vakiinnutetaan ulkomaisille opiskelijoille.

Tasa-arvoinen, laadukas ja maksuton koulutus on suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus. Englannissa lukukausimaksujen viimeaikainen huomattava korottaminen on laskenut merkittävästi yliopistoon hakijoiden määrää. Englanti on eräs maailman eriarvoisimmista yhteiskunnista. Lukukausimaksut johtavat luokkayhteiskuntaan, joka Suomi ei ole ja joksi emme sitä halua tehdä.

 

Jaa sivu: