— Outi Alanko-Kahiluoto

Kuria pikavippibisnekseen

Pikavippibisnes on kasvanut nopeasti. Vippejä myönnettiin viime vuonna peräti 1,4 miljoonaa kappaletta. Pikavippifirmoja on kasvanut kuin sieniä sateella. Puutteellinen sääntely on taannut bisneksen tuottoisuuden – usein hädänalaisten kustannuksella.

Nykylainsäädäntö ei ehkäise riittävästi velkaongelmien lisääntymistä. Tänään valtioneuvostossa käsitellään hallituksen esitystä kuluttajansuojalain, eräiden luotonantajien rekisteröinnistä annetun lain sekä korkolain 2§:n muuttamisesta. Näin jatketaan viime hallituskaudella oikeusministeri Tuija Braxin aloittamaa työtä pikavippien suitsimiseksi.

Hallituksen esityksessä pikaluottotoimintaa pyritään rajoittamaan säätämällä luottoihin korkokatto. Tämä hintasääntely tulee laskemaan pikaluottojen todellisia vuosikorkoja. Nykyään luottojen todellinen vuosikorko on keskimääräisessä pikaluotossa noin 920 prosenttia, kun se esityksen mukaan saisi olla enintään 51 prosenttia. Näin ollen kohtuuttomasta koronkiskonnasta tulee mahdotonta ja kuluttajansuoja parantuu. Hintasääntely tulee siten suitsimaan pikaluottoalalta niin sanottuja villejä yrittäjiä.

Esityksessä ehdotetaan myös tiukennuksia luotonantajan velvollisuuteen arvioida kuluttajan luottokelpoisuus ennen luottosopimuksen tekemistä. Tämä on tärkeä parannus. Maksukyvyttömille vipin myöntäminen on vahingollista, sillä se syventää velkaongelmia entisestään. Ilmaista luottoa ei ole olemassa eikä niin saisi kuluttajille uskotella. Lakimuutoksen myötä pikavippien kokonaiskustannuksista tulee nykyistä läpinäkyvämpiä ja siten kuluttajaystävällisempiä. Lisäksi parannetaan viranomaisen mahdollisuuksia tehokkaasti valvoa alan toimijoiden lain noudattamista.

Muutosten päätarkoituksena on vähentää pikaluotoista aiheutuvia velkaongelmia. Rajoituksia on kaivattu, jotta pikavippikierteet saataisiin estetyiksi. Tiukempi pikavippialan sääntely auttaa velallista itseään, sillä useimmiten pikaluottoja hakevat jo valmiiksi ylivelkaantuneet henkilöt. Suurin riski pikavippikierteeseen joutumisesta on nuorilla, joilla on vähän kokemusta oman talouden hoidosta.

Yllättävien taloudellisten ongelmien turvaksi tarvitaan kuitenkin jokin häikäilemättömän pikavippibisneksen korvaava järjestelmä. Vaihtoehtona pikavipeille tulisi kehittää kuntien vastuullista sosiaaliluottojärjestelmää. Sosiaalisen luototuksen kehittäminen onkin kirjattu tavoitteeksi myös hallitusohjelmassa.

Jaa sivu: