— Outi Alanko-Kahiluoto

Maksuton koulutus on Suomen kilpailuetu

Eduskunnassa käydään tänään lähetekeskustelu lakialoitteesta lukukausimaksujen säätämiseksi EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoille. Kokoomuksen Arto Satosen aloitteella on 117 allekirjoittajaa.

Valitettavasti aloite on puhdasta populismia. Kaksi kansanedustajaa onkin jo vetänyt allekirjoituksensa pois tutustuttuaan lukukausimaksuja koskeviin faktoihin. Toinen heistä oli sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.).

Lukukausimaksukokeilut eri puolilla Eurooppaa ovat osoittaneet, että lukukausimaksut vähentävät yliopistojen vetovoimaisuutta ja ovat niille tappiollisia. Maksujen ottaminen käyttöön EU-ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille on liki kaikissa kokeiluissa johtanut siihen, että EU:n ulkopuolisten opiskelijoiden määrät ovat vähentyneet.

Kuten hallitusohjelmassa lukee, tullaan tällä hallituskaudella arvioimaan Suomessa vuosina 2010-2014 käynnissä olevan lukukausimaksukokeilun tulokset. Ilmeisesti Satosen aloitteen allekirjoittajat eivät ole halunneet odottaa arvioinnin tuloksia, vaan haluavat päättää lukukausimaksuista puhtaasti asenteelliselta pohjalta.

Jos keskeneräisen kokeilun tähänastiset tulokset otettaisiin vakavasti, jouduttaisiin myöntämään, ettei lukukausimaksukokeilu ole onnistunut sille asetetussa tavoitteessa. Maksuilla ei ole onnistuttu lisäämään Suomen yliopistojen vetovoimaa kansainvälisten opiskelijoiden silmissä eikä säästämään veronmaksajien rahoja.

On huijausta viestiä, että lukukausimaksulla voitaisiin lisätä koulutuksen laatua tai arvostusta. Mikään stipendijärjestelmä ei myöskään korvaa koulutuksen maksuttomuutta. Kun köyhemmistä maista tulisi Suomeen vähemmän opiskelijoita, korkeakoulujemme kansainvälistyminen kaventuisi.

Maksuttoman koulutuksen antaminen kansainvälisille opiskelijoille on Suomelle taloudellisesti kannattava investointi. CIMO:n ja Tilastokeskuksen aineistojen perusteella noin puolet kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista jää Suomeen töihin valmistumisensa jälkeen. Jos edes joka neljäs kansainvälinen tutkinto-opiskelija jää valmistumisensa jälkeen Suomeen töihin, on maksuttoman yliopistokoulutuksen tarjoaminen opiskelijalle kansantaloudellisesti järkevää. Suomeen töihin jäävät korkeakoulutetut opiskelijat kun maksavat koulutuksensa veroina nopeasti takaisin.

Tein opetusministeri Gustafssonille kirjallisen kysymyksen, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo velvoittaa opetus- ja kulttuuriministeriön, jotta lukukausimaksujen vaikutuksista vaikutuksista saataisiin riittävät selvitykset ennen kuin lukukausimaksuja koskeva lakialoite tulee käsittelyyn.

Opetusministeri myöntää vastauksessaan, että lukukausimaksukokeilut ovat pääsääntöisesti epäonnistuneet. Ministeri kuitenkin argumentoi lukukausimaksujen puolesta sillä, että ne edistäisivät suomalaista koulutusvientiä. Tosiasiassa koulutusvientiä on mahdollista helpottaa monin tavoin ilman, että otetaan käyttöön opiskelijoilta itseltään perittävät maksut. Voidaan esimerkiksi sallia ainoastaan instituutioilta perittävät maksut, jolloin ei aseteta opiskelijoita maksukyvyn perusteella eriarvoiseen asemaan.

Suomen ei kannata populistisilla ja taloudellisesti kyseenalaisilla uudistuksilla pilata mainettaan maana, jossa on maailman tasa-arvoisimmat koulutusmahdollisuudet.

Pieni maksu nousee herkästi ajan mittaan ja leviää muillekin koulutuksen alueille. Sille tielle on epäviisasta lähteä.

Jaa sivu: