— Outi Alanko-Kahiluoto

Perustulon yhteiskunta. Nyt.

Kansalaisaloitteen perustulosta voi nyt allekirjoittaa. Aikaa nimien keräämiselle on puoli vuotta. Tarvitaan 50 000 nimeä, jotta aloite saadaan syksyllä eduskunnan käsittelyyn.

Perustuslakiin kirjattu mahdollisuus kansalaisaloitteista on yksi Vihreän puolueen tärkeimmistä viime hallituskauden saavutuksista. Sosiaaliturvan puolella tämän hallituskauden tärkein tavoitteemme on parantaa perusturvan ja työtulojen yhteensovitusta, kuten hallitusohjelmaan vaatimuksestamme kirjoitettiin. Perustulo toteuttaisi tehokkaimmin tätä lupausta.

Byrokratian esteitä poistava perustulo nostaisi työllisyysastetta, sillä perustulon ansiosta kaikki lyhytaikainenkin työ olisi aina kannattavaa. Nykyisin työttömältä jää keskimäärin vain 37 prosenttia käteen lyhytaikaisesta työstä työttömyysturvan leikkautuessa, ja 15 prosenttia työttömistä on sellaisessa kannustinloukussa, että palkasta jää alle 20 prosenttia käteen. Perustulon ansiosta työttömyyden katiskasta ulos pyrkivä saisi pitää kaikki työtulonsa. Verotuksella perustulo leikattaisiin puolestaan pois niiltä, jotka eivät sitä tarvitse. Kenenkään asema ei heikkenisi, mutta köyhyys vähenisi ja monien nyt byrokratiahelvetissä kamppailevien ihmisten elämänlaatu paranisi ratkaisevasti.

Perustulo auttaisi vastentahtoisen osa-aikatyön kanssa kamppailevien arkea ja parantaisi silpputyötä tekevien elämän ennustettavuutta. Perustulo päivittäisi 2000-luvulle tehdastyön yhteiskuntaan rakennetun sosiaaliturvan, joka ei kannattele riittävästi työnteon ja työn teettämisen eri muotojen välillä sinnittelevien ihmisten arkea. Siirtyminen työttömyyden, lasten kotihoidon, opiskelun ja muiden elämäntilanteiden välillä tulisi nykyistä turvallisemmaksi. Itsensä työllistävä ja pienyrittäjä saisivat perustulosta nyt puuttuvan elämisen ja työnteon turvan.

Keskeiset perusteet perustulon toteuttamiselle liittyvät ihmisten vapauden lisäämiseen, byrokratian purkamiseen, nykyaikaisten työmarkkinoiden sirpaleisuuden tunnustamiseen sekä ihmisoikeuksien turvaamiseen. Tietenkään perustulo ei korvaisi kaikkia sosiaaliturvan muotoja, mutta se ei ole syy vastustaa perustuloa. Perustulon lisäksi olisi edelleen tarpeen kehittää asumistukea paremmin vastaamaan nykyisiä asumisen kustannuksia, ja esimerkiksi itsensä työllistävien ja yrittäjien asemassa on paljon korjattavaa. Joka tapauksessa perustulo parantaisi työelämässä heikommassa asemassa olevien turvaa ja lisäisi työelämän oikeudenmukaisuutta.

Suomessa perustulon vaikutuksia on laskettu lähinnä mikrosimulaatiomallien avulla. Niiden avulla ei kuitenkaan pystytä laskemaan perustulon dynaamisia vaikutuksia, eli sitä, miten ihmisten käyttäytyminen muuttuisi, jos nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä korvattaisiin perustulolla. Luotettavin tapa saada selvyyttä perustulon vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan on kokeilla sitä.

Vastatessaan kansalaisaloitteeseen eduskunnalla on tilaisuus päättää perustulon kokeilemisesta jollakin alueella. Perustuloa voitaisiin kokeilla myös rajaamalla perustulo pitkäaikaistyöttömiin työmarkkinatukea saaviin, sillä kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että perustulo olisi vähintään nykyisen työmarkkinatuen suuruinen. Lopulta kysymys ei kuulu niinkään, onko meillä varaa perustuloon kuin onko meillä varaa olla siirtymättä perustuloon ja uuden ajan täystyöllisyyteen. Perustulo mahdollistaa jokaisen kansalaisen osallistumista arvostavan inhimillisen yhteiskunnan, jossa heikko työmarkkina-asema ei ole tekosyy sulkea ketään ulkopuolelle.

Jaa sivu: