— Outi Alanko-Kahiluoto

Oppilas- ja opiskelijahuoltoon parannusta - vihdoin!

"Älkää kysykö mistä johtuu väkivalta/Älkää kysykö mistä johtuu päihdeongelmat"! Tuo Pelle Miljoonan punkbiisi raikasi niinä vuosina, joina itse kävin yläastetta. Klassikkobiisi täräytti totuuden, joka ei vanhene: nuoriso on yhteiskunnan ilmapuntari. Nuorten hyvin- tai pahoinvoinnista näemme, miten olemme osanneet yhteiskunnan järjestää.

Tänä keväänä on käyty harvinaisen nuorisokielteistä keskustelua. Milloin koulujen työrauhaongelmat on nähty yksinomaan "häirikköoppilaiden" syyksi, milloin kaikille lapsille ja nuorille on vaadittu katukampanjoin "ulkonaliikkumiskieltoa". Tätä taustaa vasten hallituksen esityksen uudeksi oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi on juuri sitä, mistä pitäisi puhua enemmän: mitkä ovat oikeat keinot ongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi.

Sillä selvää on, että nuorten hyvinvointipalveluissa on vakavia puutteita, eivätkä oppilaiden ja opiskelijoiden oikeudet toteudu lain edellyttämällä tavalla. Eduskunnan oikeuskansleri on viime vuosina joutunut useaan otteeseen toteamaan, että valtion kunnille antama ohjeistus oppilas- ja opiskelijahuollosta on huono, sillä se ei edistä oppilaiden yhdenvertaisuutta, ja että oppilashuollon asianmukainen toteutuminen vaatisi nykyistä velvoittavampia ja tarkempia säännöksiä. Nyt niitä vihdoin saadaan.

Vihreät ovat pitkään - viimeksi viime kunnallisvaalien alla - vaatineet, että ennaltaehkäisevään työhön kouluissa pitää panostaa ja lainsäädännöllä on puututtava siihen, että alueelliset erot nuorten palveluiden saatavuudessa ovat revenneet suuriksi.

Tänään annettava oppilas- ja opiskelijahuoltolaki toteuttaa Vihreiden vaatimuksia. Nyt annettava hallituksen esitys velvoittaa järjestämään toisen asteen opiskelijoille vastaavat kuraattori- ja psykologipalvelut kuin peruskoulussa. Psykologin tai kuraattorin vastaanotolle on päästävä seitsemän päivän sisällä ja kiireellisissä tapauksissa samana tai seuraavana työpäivänä. Lain toteutumista myös valvotaan: valtakunnallista ohjausta ja -seurantaa varten asetetaan ministeriöiden ohjaus- ja seurantaryhmä, ja opetuksen järjestäjät velvoitetaan oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseen.

Lakiesityksen mitoitus yhdestä psykologista tuhatta opiskelijaa ei varmasti ole ideaalitilanne kaikkialla. Kuitenkin tällä hetkellä koulupsykologeja on useimmissa maakunnissa yksi noin 3000 oppilasta kohden ja kuraattoreita yksi noin 1500 oppilasta kohden. On järkyttävä tosiasia, että meillä on useita maakuntia, joiden kouluista lähes kolmanneksessa opiskelijoilla ei ole lainkaan mahdollisuutta päästä koulupsykologille! Tähän tämä laki tuo vihdoin helpotusta. Helsingin opetuslautakunnan puheenjohtajana tiedän myös, että laki tuo parannusta myös meidän koulujemme tilanteeseen, vaikka Helsingissä kuraattori- ja psykologipalvelut on järjestetty keskimäärin muuta maata paremmin.

Lain tarkoituksena on parantaa opiskelijoiden pääsyä terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotolle, ja tässä suhteessa laki tuo toivottavasti parannusta toisen asteen opiskelijoiden eriarvoiseen asemaan. Olen tänä keväänä vieraillut lukuisissa ammatillisen opetuksen oppilaitoksissa ja todennut, että juuri ammatillisen opetuksen opiskelijat ovat meillä opiskelijaterveydenhuollon suhteen kaikkein heikoimmassa asemassa. Eräässäkin oppilailaitoksessa oli psykologin vastaanotolle kolmen viikon jono, eikä ammattioppilaitoksessa toimiva psykologi kuitenkaan voi muuta kuin kuunnella, arvioida tilanteen ja kirjoittaa lähetteen terveyskeskukseen, jossa puolestaan voi joutua jonottamaan toiset kolme viikkoa tai pitempäänkin.

Nykyisin toisen asteen opiskelijoita myös pompotellaan koulun ja terveyskeskusten välillä, kun kummankaan terveydenhoidossa ei ole riittävästi resursseja. Helsingissä on oppilaitoksia, joiden opiskelijat eivät käytännössä voi päästä koululääkärien vähäisyyden vuoksi voi päästä lääkärin vastaanotolle ollenkaan. Usein ammattioppilaitosten terveydenhoitajilla on vastuullaan liikaa oppilaita, ja työ paitsi vaativaa myös yksinäistä, minkä vuoksi terveydenhoitajien vaihtuvuus on suuri.

Pelleä mukaillen voisi todeta, ettei näillä panostuksilla nuorten hyvinvointiin kannata todellakaan kysyä, mistä ammatillisen opetuksen korkeat keskeyttämisluvut johtuvat. Erään lähiön ammattioppilaitoksen rehtori kommentoi asiaa mieleenpainuvasti: "Suuri osa meidän opiskelijoistamme tulee erittäin vaatimattomista sosio-ekonomisista taustoista. Asianmukainen oppilashuolto olisi monelle nuorelle opinnoissa onnistumisen edellytys".

Olen siis helpottunut tänään annettavasta esityksestä, vaikka laki ei kaikkia oppilas- ja opiskelijahuollon puutteita kerralla korjaakaan. Vihreiden tavoitteena on, että jatkossa oppilas- ja opiskelijamääriä per oppilashuollon työntekijä edelleen kevennettäisiin. Tänään annettava esitys tulee kuitenkin kaventamaan järkyttävän suuria alueellisia ja oppilaitoskohtaisia eroja oppilas- ja opiskelijahuollon toteutumisessa. Lasten ja nuorten oikeudet parantuvat konkreettisesti, mistä suuri ja lämmin kiitos kuuluu lakia edistäneelle, juuri salkkunsa luovuttaneelle opetusministeri Jukka Gustafssonille.

Kehysbudjetissa oppillas- ja opiskelijahuoltolain kehittämiseen on varattu 13,1 miljoonaa euroa vuodesta 2014 alkaen, ja kuntien osuus lain toteuttamisesta olisi suunnilleen sama. Kustannuksia laskiessa kannattaa muistaa, että varhainen tuki vähentää myös lastensuojelun tarvetta ja että juuri ennaltaehkäisevä apu maksaa yhteiskunnalle kaikkein vähiten. Kun kaikki tietävät syrjäytyneen nuoren hinnan yhteiskunnalle, ei tekosyitä kuraattoreiden ja psykologien palkkaamatta jättämiseen pitäisi tämän jälkeen enää löytyä.

Jaa sivu: