— Outi Alanko-Kahiluoto

Osallistava sosiaaliturva - mitä se on?

Ennen vain köyhä joutui tekemään työtä; nykyisin köyhä on se, jolla ei ole työtä. Siksi kaikki esteet lyhytaikaisen työn tekemisen tieltä pitää poistaa. Vapaa 300 euron tulo työttömyysturvassa ja määräaikainen 400 euron vapaa tulo asumistuessa olivat hyvä alku.

Jokainen sosiaaliturvajärjestelmää tunteva ymmärtää, että työteon esteiden poistaminen sosiaaliturvasta on huomattavasti perustellumpaa kuin vaatimus sosiaaliturvan vastikkeellisuuden lisäämisestä.

Sosiaaliturva on meillä jo nyt huomattavan vastikkeellista. Työttömältä voidaan leikata työmarkkinatukea, jos hän ei ota työpaikkaa vastaan ja nuorelta toimeentulotukea, jos hän ei hae opiskelupaikkaa eikä työpaikkaa. Enempää ei voida leikata tai puututaan elämisen edellytysten kannalta välttämättömään perusturvaan.

Myös työttömän pakottaminen epätarkoituksenmukaiseen työhön yhteiskunnallisen osallistumisen nimissä voi vaikeuttaa työttömän tosiasiallista työllistymistä aitoon työpaikkaan. Työttömän tärkein tehtävä on kuitenkin työn etsiminen ja työttömyysturva on sen tueksi tarkoitettu.

Elokuun budjettineuvotteluissa päätettiin ns. osallistavan sosiaaliturvan kehittämisestä. Vihreiden mielestä osallistava sosiaaliturva ei saa olla orwellilainen ilmaisu vastikkeellisuuden lisäämiselle. Mielestämme työttömän mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen osallisuuteen tuetaan parhaiten tarpeenmukaisilla palveluilla ja riittävällä sosiaaliturvalla.

Terveysongelmat koskevat erityisesti pitkään työttömänä olleita. Vahvistamalla perusterveydenhoitoa, lähiterveysasemia ja ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa voimme puuttua terveysongelmiin ajoissa. Näin saadaan laskuun niiden työkyvyttömyyseläkeläisten huolestuttavan korkea määrä, jotka nyt syrjäytyvät työelämästä masennuksen ja mielenterveysongelmien vuoksi.

Kaikkein kipeimmin apua tarvitsevat pitkäaikaistyöttömät. Heille pitää tarjota tarpeenmukaista kuntoutusta ja koulutusta. Tärkeää on varmistaa TE-hallintoon ja työttömien palvelukeskuksiin riittävä moniammatillinen osaaminen niin, että työtön saa juuri hänen työllistämistään edistävät palvelut. Työllistymistukien keinovalikoimaa pitää yksinkertaistaa, etteivät virkailijat tai työnantajat epäröi käyttää olemassa olevia tukia eri ikäisten työttömien työllistämiseksi.

Osallistumispakon lisäämisestä puhuttaessa kannattaa muistaa myös, että meillä sosiaaliturvan alikäyttö on vakava ongelma. Moni köyhä jättää hakematta itselleen kuuluvan toimeentulotuen järjestelmän byrokraattisuuden vuoksi. Köyhyydessä eläminen syö tulevaisuuden uskoa ja vaikeuttaa työllistymistä entisestään.

Ratkaisuksi sosiaaliturvan alikäyttöön - siis köyhyyden vähentämiseen - Vihreät ovat ehdottaneet toimeentulotuen perusosan siirtämistä Kelan maksettavaksi. Kelasta pienituloinen voisi saada tiedon oikeudestaan toimeentulotukeen automaattisesti, sillä Kelalla on usein tiedot asumistukea tai esimerkiksi sairaspäivärahaa saavan tuloista. Samalla henkilölle voitaisiin tarjota mahdollisuus varata aika sosiaalivirkailijan tapaamiseen.

Syrjäytymisen ja köyhyyden vähentäminen edellyttää, että lainsäädännöstä puretaan työllistymisen esteet ja näin luodaan väyliä työllistymiseen - ilman pakottamista ja työttömän nöyryyttämistä. Elokuun budjettiriihessä tehtyjä hyviä päätöksiä työttömyysturvan ja asumistuen suojaosista pitää jatkaa purkamalla työnteon esteitä asumis- ja toimeentulotuesta.

Perusturva on jo niin matalalla tasolla, ettei ihmisiä pystytä pakottamaan yhteiskunnalliseen osallisuuteen uhkailemalla toimeentulon heikentämisellä. Uusia pakkoja ei tarvita. Turvallinen, hyvinvoiva yhteiskunta rakentuu luottamukselle kansalaisten, virkamiesten ja poliitikkojen välillä. Siitä kannattaa pitää kiinni ja siihen tulee edelleen jatkuvasti pyrkiä hyvinvointipalveluita ja toimeentuloturvaa vahvistamalla.

Jaa sivu: