— Outi Alanko-Kahiluoto

Eriarvoisuus on hengenvaarallista

Politiikka on keskeinen terveyden taustatekijä. Huono politiikka on hengenvaarallista, kun taas vastuullinen politiikka voi pelastaa henkiä. Kaikkein vaarallisinta on sokeasti markkinoihin uskova politiikka, joka jättää kansalaiset vain yksityisten terveysyritysten armoille.

Kansalaisten terveyteen vaikutetaan laajasti eri politiikan osa-alueilla, joten terveyden edistämisessä ei pidä tuijottaa vain sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Terveyserojen vähentäminen onkin otettava keskeiseksi tavoitteeksi kaikessa poliittisessa päätöksenteossa talouspolitiikkaa myöten.

Terveyserot heijastavat yhteiskunnassa vallitsevaa sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta. Tuloeroilla on tutkijoiden havaintojen mukaan merkittävä vaikutus eri väestöryhmien välisiin hyvinvointieroihin. Tuloerojen kasvu kärjistää myös sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia.

Mitä suomalaisesta yhteiskunnasta kertoo se, että kaikkein pienituloisimpien suomalaisten elinajanodote on jämähtänyt 90-luvun tasolle, kun samaan aikaan meidän muiden elinajanodote on kasvanut enemmän ja nopeammin kuin asiantuntijat ovat uskaltaneet ennustaa?

Kansanterveys ei edisty eivätkä terveyserot kapene, jos kiinnitetään huomiota vain yksilöiden käyttäytymiseen liittyviin riskeihin. Terveyserot eivät kapene pelkällä terveyden edistämisellä. Toki viina- ja tupakkaverolla on paikkansa. Silti eriarvoisuutta vähennetään tehokkaimmin vahvistamalla yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, kansalaisten perusoikeuksia ja universaaleja hyvinvointipalveluita.

Tiedämme, että suurin riski kansalaisen terveydelle on alhainen sosiaaliluokka. Siksi myös kansalaisten terveyden edistämisen pitää lähteä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisestä.

Työpaikka yksin ei pelasta huonolta terveydeltä, jos työolot ovat huonot eikä palkka riitä elämiseen. Meilläkin on työssäkäyvien köyhyyttä. Tästä kertoo se tosiseikka, että joka kymmenes toimeentulotuen saaja on työssäkäyvä. Toimeentulotuen sijaan työssäkäyviä pitää tukea paremmin uudistamalla sosiaaliturvajärjestelmää perustulon suuntaan.

Epäreilu politiikka lisää terveyseroja. Sen sijaan hyvinvointivaltion puolustaminen, perustuslailla turvattu oikeus vähimmäisturvaan ja hyvinvointipalveluiden universalismi suojelevat kansalaista. Hyvinvointivaltiossa terveyspalveluita ei jätetä markkinoiden hoidettaviksi.

Suomessa on monta rinnakkaista terveysjärjestelmää, joiden palvelut eivät ole yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten käytettävissä. Monikanavainen järjestelmä suosii varakkaita ja työssäkäyviä. Vaikka kukaan ei ole päättänyt, että terveysasemat ajetaan alas, nykyinen monikanavainen järjestelmä heikentää jatkuvasti perusterveydenhoitoa. Tämän on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) jo monissa tutkimuksissaan osoittanut.

Sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen on poliittisen neuvottelun aluetta. Jotta neuvottelua käytäisiin parhailla mahdollisilla argumenteilla, tulee päättäjillä olla oikeat tiedot siitä, mitkä ovat suurimmat riskit eriarvoisuuden kasvamisen kannalta. Siksi tarvitsemme itsenäisiä tutkimuslaitoksia, joissa voidaan tehdä pitkäjänteistä riippumatonta tutkimusta siitä, miten tehty politiikka vaikuttaa tasa-arvoon ja hyvinvointiin.

Ihmisten jättäminen terveysmarkkinoiden armoille on kaikkein suurin terveyden eriarvoisuutta kasvattava riski. Siksi juuri paljon puhuttu sote-uudistus on tarpeellinen. Vastuuta kansalaisten terveydestä ei voi ulkoistaa terveysmarkkinoilla toimiville yrityksille.

Mitä sitten pitää tehdä?

Tärkeintä on purkaa nykyinen terveyseroja kasvattava, tehoton ja tuhlaava monikanavainen järjestelmä. Se vapauttaa määrärahoja perusterveydenhuollon ja kansanterveyden vahvistamiseen. Samalla pitää purkaa hallintokuntien väliset raja-aidat, jottei vastuuta potilaasta pompoteta yhdeltä toimijalta toiselle.

Terveyserojen kaventaminen edellyttää myös valtionosuusjärjestelmän uudistamista siten, että se ottaa nykyistä oikeudenmukaisemmin huomioon asukkaiden sairastavuuden ja siitä aiheutuvat kulut. Työttömille pitää järjestää terveystarkastuksia. Myös paperittomilla pitää olla samanlainen oikeus päästä lääkäriin kuin muilla hoitoa tarvitsevilla. Eriarvoisuuden vähentäminen on paitsi inhimillisesti välttämätöntä, myös ainoa keino pidentää köyhimpien mahdollisuutta pitkään (työ)elämään.

 

P.S. Tervetuloa Eduskunnan Kansalaisinfoon etsimään keinoja terveyserojen vähentämiseen Eriarvoisuus on hengenvaarallista – tilaisuuteen tänään klo 16.30–18.00.

 

Jaa sivu: