— Outi Alanko-Kahiluoto

Toimeentulotuen maksatuksen siirtäminen Kelaan kannattaa

Ministeriöt ovat etsineet kuumeisesti säästökohteita kuntien palveluista. Yksi esiin noussut ehdotus on toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirtäminen kunnilta Kelaan. Tämä olisi järkevä uudistus, sillä se vähentäisi huomattavasti kuntien menoja ja samalla se tekisi toimeentulotuen maksamisesta tasa-arvoisempaa ja yksinkertaisempaa. Uudistuksella turvattaisiin nykyistä paremmin se, että kaikki vähimmäisturvaan oikeutetut myös saavat tuen.

Toimeentulotuen siirto Kelaan ei heikentäisi palveluita, vaan päinvastoin se parantaisi niitä. Sosiaali- ja terveysministeriön laskelman mukaan kunnissa on peräti 1800 henkeä käsittelemässä tukipäätöksiä. Käsittelijöiden ajasta menee 70 % tiedonhakuun Kelan tiedostoista. Noin 50-70 % toimeentulotukipäätöksistä on etuuskäsittelijöiden, ei sosiaalityöntekijöiden, tekemiä.

Siirtämällä toimeentulotuen perusosan maksaminen Kelalle kaikki perustuet saisi samalta luukulta ja byrokratia vähenisi. Arvioitu säästö siirrosta on 52,5 me.

Kela-siirtoa kokeiltiin onnistuneesti jo 90-luvulla monessa kunnassa. Käsittelyjonot poistuivat ja ihmiset saivat palvelun yhdeltä luukulta. Kuntien sosiaalityöntekijät pystyivät keskittymään henkilökohtaista palvelua vaativaan sosiaalityöhön. Kela esitti tuolloin kokeilun vakinaistamista, mutta asia ei poliittisista syistä edennyt.

Argumenttina toimeentulotuen Kela-maksatuksen siirtoa vastaan ovat etenkin sosiaalidemokraatit käyttäneet sitä, että toimeentulotuen saaminen automaattisesti jättäisi pienituloisen vaille sosiaalityöntekijän henkilökohtaista tapaamista ja siis vaille koulutetun sosiaalityöntekijän apua.

On kuitenkin arvioitu, että noin puolet toimeentulon saajista on puhtaasti taloudellisen tuen tarpeessa. Heille sosiaalitoimen virkailijan tapaaminen ei ole tarpeen. Sosiaalitoimistoista on tullut maksuautomaatteja sen sijaan, että koulutetuilla sosiaalityöntekijöillä olisi oikeasti aikaa sosiaalityölle.

Toinen argumentti siirtoa vastaan on se, että siirto lisäisi toimeentulotuen hakijoiden määrää. 90-luvun kokeilun tulokset eivät kuitenkaan tue tätä, sillä silloisissa kokeilukunnissa menot kasvoivat suurin piirtein saman verran kuin muissa kunnissa. Lisäksi on kestämätön ajatus, että tuen hakemisesta tehdään hankalaa, jotta ihmiset eivät hakisi sitä.

Sosiaaliturvan alikäyttö on yleistä erityisesti pienituloisten vanhusten kohdalla. Juuri vanhukset jättävät usein hakematta toimeentulotukea, vaikka olisivat siihen tulojensa puolesta oikeutettuja, koska pitävät hakemista byrokraattisena, hankalana ja jopa nöyryyttävänä. Kela-siirto auttaisi näitä ryhmiä tuen piiriin.

Toimeentulotuen perusosan siirto Kelaan ei tietenkään olisi mikään ihmelääke. Perusongelmahan on se, että perusturva ei riitä elämiseen varsinkaan suurissa kaupungeissa, joissa asuminen on kallista. Siksi toimeentulotuesta on tullut perusturvan jatke, vaikka sen pitäisi olla vain väliaikainen apu. Jos näitä Kelan maksamia tukia pystyttäisiin nostamaan ja erityisesti samaan suurten kaupunkien asumistukea lähemmäksi todellisia asumisen kustannuksia, vähenisi tarve toimeentulotuelle. Tätäkin kautta päästäisiin yksinkertaisempaan järjestelmään.

Toimeentulotuen perusosan siirtäminen Kelalle ja muun toimeentulotuen jättäminen kuntien sosiaalitoimistoihin luo myös omat ongelmansa. Uudistuksen yhteydessä tuleekin huolehtia, että sosiaalipalvelut saavuttavat jatkossakin niitä tarvitsevat ihmiset.

 

Jaa sivu: