— Outi Alanko-Kahiluoto

Sote-laki vaatii viilausta

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä luovutti tänään ehdotuksensa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisesta. Esitys lähtee nyt kuntiin lausuntokierrokselle. Tavoitteena on, että eduskunta käsittelisi lakia jo keväällä, ja se voisi astua voimaan vuoden 2015 alusta lähtien. Esityksen mukaan uudet sote-alueet aloittavat toimintansa vuoden 2017 alussa.

Uudistusta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen tosiaan tarvitaan, sillä suomalainen terveydenhuolto on hiljalleen muuttunut aiempaa eriarvoisempaan suuntaan.

Lakiehdotus lähtee siitä, että jatkossa sosiaali-ja terveyspalvelut järjestetään sote-alueilla, jotka kootaan maakuntien keskuskaupunkien ympärille sekä erikseen määriteltävien yli 50 000 asukkaan kuntien pohjalle. Yli 20 000 asukkaan kunnilla olisi oikeus järjestää perustason palveluita. Sote-alueiden hallinto olisi tarkoitus toteuttaa pääosin vastuukuntamallilla ja joissain tapauksissa kuntayhtymämallilla.

Uudistuksen tavoitteena oli selkeyttää rakenteita, mutta esityksen perusteella näyttää mahdolliselta, että siirrymme entistä sekavampaan järjestelmään, jossa kansalaisten on vaikea ymmärtää, kuka hänen terveyspalvelujensa järjestämisestä vastaa ja minkälaisella hallinnolla.

Esitys sisältää myös perustuslain kannalta ongelmallisia kysymyksiä. Jos kunta liitetään vastuukunnan alaisuuteen ilman, että kunta pystyy vaikuttamaan palveluiden järjestämiseen ja rahoitukseen, puututaan perustuslain turvaamaan kuntien itsehallintoon.

Vihreän eduskuntaryhmän mielestä esitys pitää korjata mahdollisimman pian perustuslain mukaiseksi. Muuten hallituksen aika ei välttämättä riitä esityksen käsittelemiseen tällä kaudella.

Lakiesitystä voitaisiin viilata niin, että sote-alueiden hallintoa varten luodaan suorilla vaaleilla valitut sote-valtuustot, jotka voitaisiin valita kuntavaalien yhteydessä. Sote-alueille annettaisiin myös verotusoikeus.

Järjestämislaki pitää viimeistellä siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon eri palvelutasojen yhdistäminen (integraatio) toteutuu kaikilla sote-alueilla. Etenkin esitys Uudenmaan kuudesta perustason alueesta on hyvin ongelmallinen. Kuuden perustason järjestäjän sijaan tulisi muodostaa yhtenäinen metropolihallinto, jolle annetaan vastuu kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueellaan.

Esityksessä ehdotetaan maan jakamista sote-alueiden lisäksi viiteen erityisvastuualueeseen, jotka koordinoisivat tehtäviä. Esityksessä jää epäselväksi, miksi koordinointitehtäviä ei voisi hoitaa valtakunnallisesti.

Kaikkein tärkeintä on toteuttaa uudistus, joka vahvistaa perusterveydenhoitoa ja kaventaa terveyseroja. Hallituksen pitää nyt istua alas ja ratkaista, miten tähän päästään korjaamalla pöydällä olevaa mallia. Sote-uudistus on tämän hallituskauden tärkein päätös ja Vihreä eduskuntaryhmä pitää välttämättömänä, että siinä onnistutaan.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen ei lopu järjestämislain hyväksymiseen. Etenkään järjestelmän rahoituksen kysymykset eivät tällä esityksellä ratkea. Rakennepoliittisessa ohjelmassa päätettiin selvittää terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamisen vaihtoehtoja. Eri rahoituskanavien yhdistäminen ja rahoituksen kohdentaminen riittävän vahvoille järjestäjätahoille on välttämätöntä, jotta palvelut voidaan taata tasa-arvoisesti ja kustannustehokkaasti.

Jaa sivu: