— Outi Alanko-Kahiluoto

Työelämän muutos otettava vakavasti

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla julkaisi maanantaina raportin tietotekniikan vaikutuksista Suomen työllisyyteen. Ennusteen mukaan tietotekniikka uhkaa joka kolmatta työpaikkaa Suomessa lähimpien 20 vuoden aikana.

Vaikka ennustaminen onkin aina vaikeaa - ja myös Etlan tutkimusmetodi on herättänyt jonkin verran kritiikkiä - kiistatonta lienee, että automatisaatio tulee korvaamaan valtavan määrän työtä, joka nyt tehdään ihmisvoimin. Työtehtäviä katoaa etenkin teollisuudesta ja yksityiseltä sektorilta. Matalaa osaamista tehtävät vähenevät, korkeaa koulutusta vaativat tehtävät taas lisääntyvät.

Työelämän rakennemuutos on kestänyt jo vuosikymmeniä ja jatkuu edelleen. Tehdastyön siirtyminen halpatuotannon maihin on vienyt Suomesta kymmeniä tuhansia työpaikkoja, joissa aikaisemmin pärjäsi matalalla koulutuksella. Tulevaisuuden yhteiskunnassa enää pieni prosentti työpaikoista on sellaisia, joissa pärjää pelkällä peruskoulun oppimäärällä. Työttömyyden ja syrjäytymisen vähentämisen näkökulmasta onkin välttämätöntä, että kaikille nuorille järjestyy jonkin peruskoulun jälkeinen koulutus.

Koulutus on tulevaisuuden työelämässä ratkaisevammassa asemassa kuin koskaan aikaisemmin. Peruskoulua uudistettaessa onkin pohdittava myös se, miten ennakoidaan työelämän tietoteknisten vaatimusten kasvaminen. Nykyisin tietotekniikkaa ei ole omana oppiaineenaan, vaan sitä tulisi opettaa kaiken muun sivussa. Tämä ei vastaa tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Perusteltua olisi saada tetotekniikka opetussuunnitelmaan omaksi oppiaineekseen viimeistään seitsemännestä luokasta lähtien. Myös opettajien it-osaamiseen tulisi kiinnittää huomiota.

Ellei kansalaisten tietoteknistä tasa-arvoa vahvisteta perusopetuksessa, on osa kansalaisista vaarassa syrjäytyä digitaalisen osaamisen ulkopuolelle. Toiselle asteelle siirtyvät nuoret jakautuvat jo nyt voimakkaasti tietoteknisen osaamisensa perusteella. Kaikissa kodeissa ei ole varaa tietokoneisiin ja nettiyhteyksiin. Tulevaisuudessa uusien alojen, työpaikkojen ja työtilaisuuksien luominen tulee vaatimaan yhä enemmän valmiuksia soveltaa tietoteknistä osaamista.

Samaan aikaan kun yritämme säilyttää vanhat työpaikat, meidän on varmistettava uusien työpaikkojen syntyminen. Kysymys ei enää kuulu, mistä saamme uutta työtä hiipuvien tehdasalojen tilalle, vaan miten korvaamme yhä uusilta aloilta katoavat työpaikat ja luomme edellytyksiä työn tekemiselle. Yhtälö ei ole ristiriidaton, mutta sen ratkaiseminen on edellytys hyvinvointiyhteiskunnan säilymiselle.

Näitä tosiasioita vasten pääministeri Kataisen reaktio Etlan tutkimukseen vaikutti hivenen vähättelevältä. Yle kertoi pääministerin todenneen, että aina kun työpaikkoja häviää, aina syntyy jotain uutta tilalle.

Pääministeri on oikeassa siinä, ettei kehityksessä sinänsä ole mitään uutta. Tärkeää on kuitenkin tunnustaa, että meneillään olevan murros saattaa olla suurempi kuin koskaan aikaisemmin historiassa. Myös pääministerin väite, että uusia työpaikkoja syntyisi enemmän kuin vanhoja katoaa, on optimismissaan katteeton. Realismia olisi tunnustaa, että uusien työpaikkojen luominen vaatii yhteiskunnalta mittavia panostuksia ja vanhentuneiden rakenteiden uudistamista. Uusi "digitaalinen syrjäytyminen" voidaan ehkäistä vain valtiovallan tietoisilla päätöksillä.

Kuten Jaakko Stenhäll ja Ville-Veikko Mastomäki tuovat esille tuoreessa pamfletissaan Teknologinen murros ja politiikka, työelämän rajuun murrokseen on varauduttava uudistamalla ajoissa etenkin koulutusta, sosiaaliturvaa ja verotusta.

Vihreät on vaatinut sosiaaliturvan päivittämistä muuttuneeseen työelämään jo pitkään. Perustulo auttaisi uuden työn syntymistä. Juuri työelämän muutoksesta johtuu, että työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovituksen parantaminen on välttämätöntä. Ansaintaloukkujen poistaminen tulee lisäämään työmahdollisuuksia ja kasvattamaan työllisyysastetta. Työpaikat eivät enää nykyäänkään löydy pelkästään työpaikkailmoituksia selaamalla. Yhä useammin työtilaisuus täytyy luoda itse. Jokainen itsensä työllistäjänä, freelancerina tai yrittäjänä toiminut tietää kuitenkin, ettei sosiaaliturvajärjestelmämme tue parhaalla mahdollisella tavalla työtilaisuuteen tarttumista tai toisen palkkaamista.

Tulevaisuudessa yhä useampi työntekijä tulee kohtaamaan saman työelämän muutoksen, joka tänä päivänä on todellisuutta silpputyötä tekeville ja luovan työn tekijöille. Kiireellisimmät poliittiset päätökset ovatkin juuri sosiaaliturvan ja verotuksen muuttamisessa sellaiseksi, että ne tukevat kaikkea työn tekemistä ja teettämistä. Sen sijaan että näperrellään "osallistavan" (ja byrokratiaa lisäävän) pakkotyön parissa, tulisi pohtia miten sosiaaliturva itsessään mahdollistaisi kaiken aktiivisuuden, työnteon ja omaehtoisen elinikäisen opiskelun.

Verotuksessa on siirryttävä työn verotuksesta ympäristöhaittojen verottamiseen. Pienten työtulojen tekeminen verottomaksi parantaisi paitsi työn kannattavuutta, madaltaisi yrittäjän kynnystä palkata ensimmäinen työntekijä. Kun tilastojen mukaan valtaosa uusista työpaikoista syntyy jo nyt alle 10 hengen yrityksiin, on helppo ymmärtää että Suomen talouden tärkein kasvupotentiaali on juuri tässä: työnteon ja (pien)yrittäjyyden tukemisessa.

Jaa sivu: