— Outi Alanko-Kahiluoto

Valtiontalouden tasapainottamisessa on aikataulu kaiken a ja o

Suomen talouden tilasta käydään vilkasta keskustelua – ja syystä. Suomi on edelleen eri mittareilla mitattuna eräs maailman parhaista maista ja julkinen velkamme euroalueen pienimpiä. Eurooppalaisessa kestävyysvajevertailussa emme kuitenkaan ole enää kärkisijoilla. Siksi meidän on kyettävä sellaisiin rakenteellisiin päätöksiin ja uudistuksiin, jotka palauttavat julkisen talouden tasapainon, turvaavat hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen pitkällä aikavälillä ja pitävät rahoitusmarkkinoiden luottamuksen Suomeen vahvana.

Tarvitsemme siis nimenomaan rakenteellisia uudistuksia, emme äkkinäisiä leikkauksia tai huonosti kohdennettuja veronkorotuksia. Äkkijarrutuksella voimme viedä orastavalta talouskasvulta hengen.

Valtiontalouden alijäämän purkamisessa on aikataulu kaiken a ja o. Leikkaamalla valtion ensi vuoden budjettia usealla miljardilla eurolla saattaisimme vain ajaa maamme uuteen taantumaan. Uudet veronkorotukset että menoleikkaukset on suhdannepoliittisesti viisainta kohdentaa vuoden 2015 jälkeiselle ajalle. Meidän on myös kyettävä uusiin päätöksiin, jos toimintaympäristö muuttuu tai valtionlainan korot kääntyvät nousuun.

Onneksi kaikki julkisen talouden tilaa parantavat toimet eivät ole karvaita leikkauksia. Esimerkiksi työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen poistaa työnteon esteitä, vähentää byrokratiaa ja köyhyyttä ja lisää verotuloja. Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisessa on mahdollista tehdä vielä paljon.

Työelämän muutos edellyttää sosiaaliturvan päivittämistä. Työn tekemisen edellytyksiä on tuettava kaikin keinoin. Työn muutokseen vastaaminen edellyttää myös koulutuksen uudistamista niin, että osaamista on mahdollista elämän eri vaiheissa päivittää. Uusi hyvinvointi edellyttää panostamista työnteon esteiden poistamiseen ja työ tekemisen edellytysten vahvistamiseen. Uudet työpaikat syntyvät erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Näitä onkin tuettava parantamalla yrittäjien sosiaaliturvaa ja poistamalla paitsi työn tekemisen, myös työn teettämisen esteitä.

Kivuton tapa vähentää kestävyysvajetta on myös ympäristölle haitallisten tukien vähentäminen. Käytämme vuosittain monta miljardia euroa ympäristöä tuhoavan toiminnan rahoittamiseen sen sijaan, että kannustaisimme siirtymään puhtaampiin ratkaisuihin, joilla voitaisiin luoda työtä uusille aloille.

Talouden rakenteiden uudistamisella rakennetaan puskuria tulevaisuuden hätäisiä säästötarpeita ja -vaatimuksia vastaan. Vihreät korottavat mieluummin eläkeikää kun leikkaavat eläkkeitä. Vahvistamme mieluummin työn tarjontaa kuin leikkaamme työttömyysturvaa. Poistamme mieluummin haitallisia verotukia kuin kiristämme verotusta. Uudistamme mieluummin sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteita kuin leikkaamme palveluita.

Vihreä eduskuntaryhmä ei halua väärin kohdistetuilla leikkauksilla heikentää hyvinvointivaltion perustoja. Minna Canth totesi aikoinaan, että huonoina aikoina on pidettävä erityistä huolta kaikkein heikoimmista. Tämä meidänkin on syytä pitää mielessämme.

Lue koko Outin ryhmäpuhe valtiopäivien avauskeskustelussa 5.2.2014

 

Jaa sivu: