— Outi Alanko-Kahiluoto

Kehysriihen veropäätökset oikeudenmukaisia, osa leikkauksista vaikeita

Hallituksen kehysriihen neuvottelut eivät olleet Vihreille helpot. Meille oli tärkeää, että päätökset olisivat sosiaalisesti oikeudenmukaisia, ja että ympäristön tilaa parantavia uudistuksia jatkettaisiin. Vihreiden näkökulmasta lopputuloksessa on mukana sekä hyviä että huonoja päätöksiä.

Hyvää kehyspäätöksessä on ehdottomasti se, että veronkorotukset painottuvat suurituloisiin. Hallitus päätti kiristää pääoma-, perintö- ja lahjaveroja. Lisäksi kaikkein suurituloisimpien ns. solidaarisuusveroa jatketaan ja sen alaraja lasketaan 90 000 euron vuosituloihin. Sen sijaan pienituloisten verotusta kevennetään korottamalla työtulovähennystä ja perusvähennystä. Hyvätuloiset maksavat siis jatkossa enemmän, ja pienistä tuloista jää jatkossa verojen jälkeen käteen enemmän kuin aikaisemmin.

Lopputulos veropuolella on tuloeroja kaventava, mitä pidämme Vihreiden näkökulmasta voittona. Vaikea asia meillekin on se, että perusturvan indeksikorotus toteutetaan ensi vuonna vain osittaisena eli 0,4 prosenttia, mikä on palkkojen nousua vastaava indeksikorotus. Myös lapsilisiin kohdistuva 8 prosentin leikkaus on tuntuva. Pienituloisten kannalta ikävä on myös lääkkeiden omavastuun nousu 10 eurolla/vuosi. Lääkekattoon ei kuitenkaan kosketa, joten paljon lääkkeitä tarvitsevien tilanne ei juuri heikkene.

Kun veromuutokset yhdistetään sovittuihin tukien leikkauksiin, on lopputuloksen vaikutus tuloeroihin lähellä nollaa - aivan kuten hallituksesta lähtenyt Vasemmistoliittokin on tuonut esille. Tuloerot eivät kokonaisuus huomioon ottaen kapene, mutta eivät myöskään kasva. Kun otetaan huomioon neuvotteluiden vaikeusaste, lopputulos on kohtuullinen.

Vihreille on tärkeää, että hallitus siirtää tässäkin päätöksessään verotuksen painopistettä työn verotuksesta ympäristöhaittojen verotukseen, kun sähkö- ja energiaveroja korotetaan. Myös ympäristölle haitallisia tukia karsitaan.

Kuten jo totesin, neuvotteluissa meille tärkeää oli se, että lopputulos olisi sosiaalisesti mahdollisimman oikeudenmukainen. Painoarvomme ei kuitenkaan riittänyt siihen, että olisimme pystyneet estämään kaikkein pienituloisimpiin kohdistuvan perusturvaindeksin muuttamisen. Lapsilisien leikkaamisen toteuttamismalli jäi neuvotteluissa auki, mutta jo nyt on selvää, ettei yksinhuoltajien lapsilisäkorotukseen kosketa. Vihreiden mielestä lapsilisiin kohdistuva leikkaus pitää toteuttaa mahdollisimman oikeudenmukaisesti.

Neuvotteluissa päätettiin myös hakea säästöjä leikkaamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa siten, että säästö kohdistuisi korkeampia työttömyyspäivärahoja saaviin. Malli neuvotellaan työmarkkinajärjestöjen kanssa kolmikannassa.

Kehysriihessä pohdittiin myös arvonlisäveron korotusta. Olemme tyytyväisiä siihen, ettei arvonlisäveroja korotettu, sillä korotukset olisivat tässä tilanteessa olleet haitallisia työllisyyden kannalta. Alv:n korotus olisi myös ollut mahdotonta tilanteessa, jossa perusturvan indeksi toteutuu vain osittaisena.

Sosiaaliturvan puolella saimme läpi kaksi pitkäaikaista tavoitettamme. Asumistukeen päätettiin säätää Vihreiden pitkään ajama 300 euron suojaosa. Suojaosa tarkoittaa sitä, että jatkossa asumistuki ei pienene heti tulojen noustessa, vaan työtön saa ansaita 300 euroa ilman että asumistuesta leikataan. Vuoden alusta saimme vastaavan 300 euron suojaosan työttömien työttömyysturvaan. Yhdessä nämä uudistukset parantavat merkittävästi pienituloisten ja pätkätöiden varassa olevien tilannetta.

Toinen pitkäaikainen tavoitteemme on ollut toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirtäminen Kelalle, minkä nyt saimme läpi. Muutos edesauttaa sitä, että pienituloisimmat toimeentulotukeen oikeutetut ihmiset myös saavat toimeentulotuen nykyistä helpommin. Kun toimeentulotuen maksaminen siirtyy Kelalle, poistuu yksi kynnys hakea toimeentulotukea. On arvioitu, että moni toimeentulotukeen oikeutettu ihminen ei hae sitä, koska pitää hakemista nöyryyttävänä. Hallitus varaakin 20 miljoonaa euroa lisärahaa toimeentulotukeen, kun sen alikäyttö vähenee.

Uudistus vapauttaa sosiaalityöntekijöiden aikaa toimeentulotuen laskennasta aitoon sosiaalityöhön ja myös siten auttaa pienituloisten asemaa. Harkintaa edellyttävät täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki säilyvät edelleen kunnissa sosiaalityöntekijöiden tehtävänä.

Tärkeää pienituloisten ja työttömien auttamiseksi on myös luoda uusia työpaikkoja. Säästöjen ja veronkorotusten rinnalla hallitus päätti seuraavalle kahdelle vuodelle kohdistuvasta yli 600 miljoonan euron kasvupaketista, jonka tavoitteena on synnyttää uusia työpaikkoja ja auttaa uusia kasvualoja.

Vihreät pitävät tärkeänä sitä, etteivät nyt tehdyt säästöpäätökset kohdistu kohtuuttomasti mihinkään väestöryhmään, esimerkiksi lapsiperheisiin. Päätöksien kokonaisvaikutusta onkin tarpeen tarkastella budjetin laatimisen yhteydessä.

Jaa sivu: