— Outi Alanko-Kahiluoto

Katsaus hallituskauteen

Pääsin tänään Vihreiden puheenjohtajapäivillä arvioimaan Vihreiden hallitustaivalta yhdistystemme puheenjohtajille. Kevät kulkee kohti vaaleja, ja yksi yleisimmistä kysymyksistä vaalikentillä on, mitä vihreät ovat saaneet aikaan.

Tässä vaiheessa hallituskautta voin todeta, että olemme saaneet tavoitteitamme kohtuullisella menestyksellä läpi. Jotkin asiat, kuten työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen ovat edenneet jopa paremmin kuin välillä uskalsin toivoa.

Asetimme hallitusneuvottelujen yhdeksi ennakkoehdoksi, että köyhyyttä on vähennettävä muun muassa nostamalla perusturvaa vähintään sadalla eurolla. Olemme halunneet turvata hyvinvointivaltion uudistuksilla, kuten parantamalla työnteon kannattavuutta ja kaventamalla tuloeroja: Jotta työn vastaanottaminen kannattaisi aina, vaadimme pienten työtulojen verotuksen keventämistä ja suojaosia työttömyysturvaan. Tuloerojen kaventamiseksi ehdotimme kunnallisveron perusvähennyksen korottamista, pääomatuloveron korottamista ja muuttamista progressiiviseksi.

Hallitus on työskennellyt pian kolmen vuoden ajan. Päätöksiä on tehty koko ajan todella vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Velkaantumisen hillitsemiseksi valtiontaloutta on sopeutettu monen miljardin edestä useaan kertaan. Nämä leikkaukset on Vihreiden ansiosta pyritty tekemään niin, ettei perusturvaa heikennetä tai peruspalveluja karsita. Me olemme halunneet pitää hallituksessa pienen ihmisen puolta.

Hallitusohjelmatavoitteemme perusturvan nostosta, työn vastaanottamisen kannustavuuden lisäämisestä ja pienituloisten verotuksen keventämisestä ovatkin pitkälti toteutuneet.

Ehtomme perusturvan parantamisesta toteutui jo vuoden 2012 alusta, kun työttömyysturvan perusosaa ja työmarkkinatukea nostettiin indeksikorotus mukaan luettuna 120 eurolla kuussa. Pelkkää työmarkkinatukea saavalle perusturvan korotus tuli täysimääräisenä. Päätöksen ansiosta 10000 suomalaista kotitaloutta pääsi pois toimeentulotukiriippuvuudesta.

Olemme saaneet läpi myös vuosia esillä pitämämme vaatimuksen puolison tulojen vaikutuksen poistamisesta työmarkkinatuessa. Viime vuoden alusta alkaen puolison tulot eivät ole enää vaikuttaneet työmarkkinatuen suuruuteen.

Meidän vihreiden ansiota on se, että saimme viime elokuussa rakennepoliittiseen ohjelmaan mukaan asumistuen ja työttömyystuen suojaosat. Tämän vuoden alusta alkaen työtön saa pitää ansaitsemansa 300 euroa ilman, että se vähentää työttömyystukia. Emme saaneet läpi työttömän verokorttia, mutta sen sijaan rakennepoliittisessa ohjelmassa sovittiin työttömyysturvan ennakkomaksusta. Jos työtön hakee ennakkomaksua, hän voi saada työttömyyskorvauksensa aina ennakkomaksuna. Töitä voi tehdä ilman pelkoa siitä, että työttömyysetuudet myöhästyvät.

Nyt kehysriihessä sovittiin myös toisesta Vihreiden ajamasta suojaosasta, joka tulee asumistukeen. Se tarkoittaa sitä, että jatkossa asumistuki ei pienene heti tulojen noustessa, vaan työtön saa ansaita 300 euroa ilman että se pienentää asumistukea. Kummassakaan suojaosassa ei ole aikarajaa, vaan suojaosat ovat voimassa työtulojen jäädessä suojaosan alapuolelle.

Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat sekä työttömyysturvan ennakkomaksu tekevät työn vastaanottamisen helpommaksi ja parantaa merkittävästi pienituloisten ja pätkätöiden varassa olevien tilannetta. Työnteon tulee olla aina kannattavaa ja on hyvä, että byrokratia vähenee. Nämä ovat tärkeitä askelia työn teon esteiden poistamisessa ja köyhyyden vähentämisessä. Ne ovat myös askelia kohti perustuloa.

Kehysriihessä tehtiin muitakin hyviä päätöksiä. Toimeentulotuen perusosan maksatus siirretään viimein Kelalle. Tätä olemme ajaneet pitkään. Päätös helpottaa ihmisten toimeentulotuen saantia ja toimeentulotuen nykyinen alikäyttö vähentyy. Kasvaviin kustannuksiin on myös varauduttu. Minusta päätöksellä on suuri merkitys, sillä nyt sosiaalityöntekijöiltä vapautuu enemmän aikaa oikeaan sosiaalityöhön – ihmisten auttamiseen.

Moni kehysriihen päätös oli meille tietysti erittäin vaikea ja osa leikkauksista hyvinkin kipeitä. Ikävimmät niistä kohdistuivat lapsilisiin ja kehitysyhteistyöhön. Lapsilta ja maailman köyhiltä leikkaaminen tuntuu vaikealta ymmärtää. Olen aina sanonut, ettei vaikeassakaan taloustilanteessa hyvinvoinnista saisi leikata. Jos olisimme saaneet päättää asiasta yksin, kehyspaketti olisi näyttänyt toisenlaiselta, mutta toisaalta – ilman meitä nämä leikkaukset olisivat olleet suurempia.

Kokonaispaketti oli kuitenkin kokonaisuudessa sellainen, jonka pystyimme hyväksymään. Hallitus on koko kolmevuotisen taipaleensa ajan tehnyt tuloeroja kaventavaa politiikkaa.

Nyt kehysriihessä veropäätöksillä kavennetaan tuloeroja: suurituloisten verotus kiristyy ja pienituloisten kevenee. Kiristyksiä tehtiin pääomaveroon, perintöveroon sekä suurituloisten solidaarisuusveroon. Helpotuksia verotuksessa syntyi työtulovähennykseen ja kunnallisveron perusvähennykseen eli siihen, minkä verran pienituloisille jää rahaa käteen. Näihin on tehty helpotuksia jo aiemmin tällä kaudella.

Tulevien sukupolvien kannalta on välttämätöntä, että valtion talouden velkaantuminen saadaan taittumaan. Hallitus joutui tekemään leikkauksia hieman enemmän kuin veronkorotuksia. Mittavista sopeutustoimista huolimatta nyt tehtyjen kehysriihen päätösten vaikutus on tuloeroja kaventava tai vähintäänkin neutraali.

Monia sosiaalipoliittisia tavoitteita on silti vielä saavuttamatta. Kipeästi korjaamista kaipaavat ainakin toimeentulo- ja asumistukijärjestelmät. Näitä molempia ollaan hallitusohjelman myös mukaisesti uudistamassa.

Tavoitteenamme hallitusneuvotteluissa oli aikanaan myös, että hallitus uudistaisi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja sen rahoitusta. Uudistus on nyt viimein käymässä toteen, kun hallituksen ja opposition yhteinen sopu sote-uudistuksen päälinjoista vast’ikään syntyi.

Nyt kaikki puolueet ovat sitoutuneet viemään asiaa eteenpäin, meille mieluisalla mallilla. Viiteen sote-alueeseen perustuva ratkaisu oli se, mitä mekin olemme ajaneet. Tulevassa sote-mallissa erikoissairaanhoito ja perusterveydenhoito ovat tarpeeksi suuren, yhden järjestämisorganisaation alla. Sen ansiosta potilaan hoito saadaan organisoitua tehokkaaksi kokonaisuudeksi, jossa potilaan pompottelu loppuu. Hoitoketjut saadaan toimimaan tehokkaammin ja potilas saa oikeanlaista hoitoa oikeaan aikaan.

Valmistelussa on vielä paljon työtä, sillä yksityiskohdat ovat vielä auki. Olen mukana parlamentaarisessa ohjausryhmässä, jossa alamme sorvaamaan sellaista lakiesitystä, joka toteuttaa yhdessä tehdyt linjaukset. Nyt meidän on vain pidettävä huoli siitä, että hyvä päätös saadaan vietyä yhtä hyvänä myös maaliin. Seuraava vaihe sote-uudistuksessa on monikanavaisen sote-rahoitusjärjestelmän purkaminen. Nyt myös sen toteutuminen on aiempaa todennäköisempää. Meidän on kuitenkin tehtävä kovasti töitä, jotta sote-solmu saadaan purettua kokonaan ja myös terveydenhuollon rahoitus saadaan selkeytettyä.

Jaa sivu: