— Outi Alanko-Kahiluoto

Bring Back Our Girls!

Pidin tänään Vihreiden ryhmäpuheen kehityspolitiikasta. Nigeriassa on tällä hetkellä siepattuna satoja koulutyttöjä. Ääri-islamilainen liike sieppasi tytöt koulusta huhtikuussa keskellä yötä. Meidän täytyy tuoda heidät takaisin ja tehdä kaikkemme, että maailmassa ei enää tapahtuisi vastaavaa. Tämänkin sieppauksen taustalla on köyhyyden ja korruption aiheuttamaa tyytymättömyyttä ja taloudellista ahdinkoa. Juuri näihin syihin voimme onnistuneella kehityspolitiikalla puuttua.

Maailman köyhyys on entistä keskittyneempää. Eroavaisuuksien kasvaessa kehitysmaissa on tärkeää, että kiinnitämme huomiota juuri hauraimpiin alueisiin. Tällä kaudella kehitysrahoitusta on keskitetty sitä kipeimmin tarvitseville, erityisesti Afrikan ja Aasian köyhimmille maille. Samalla hankkeiden määrää on vähennetty ja niiden kokoa kasvatettu tulosten ja laadun parantamiseksi. Kehitysyhteistyössä on panostettu erityisesti tasa-arvotyöhön sekä naisten ja lasten aseman parantamiseen esimerkiksi koulutusta vahvistamalla ja edistämällä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä.

Aikamme suurin haaste on ilmastonmuutos, joka uhkaa muuttaa ympäristön tasapainoa ja heikentää elinolosuhteita eri puolilla maapalloa. Suomi on kasvattanut ilmastorahoitustaan, mutta sitä on kasvatettu muun osittain kehitysyhteistyön kustannuksella, vaikka vuonna 2009 juuri toisin päätettiin. Me tarvitsemme sekä globaalin köyhyyden että ilmastonmuutoksen torjuntaa. Hallitukselta oli erinomainen linjaus, että valtion päästöhuutokauppatulot ohjataan kehitysyhteistyöhön. Tällä tavoin on pystytty kasvattamaan kehitysyhteistyötä yli 50 miljoonalla eurolla vuosittain. Päästökaupan tuloja tulee ohjata jatkossakin kehitysyhteistyöhön.

Kehityspolitiikka on yksi niistä alueista, jossa EU-maiden yhteistyön tiivistämistä tarvitaan. Pystymme tekemään enemmän esimerkiksi rahatalouden valuvikojen korjaamiseksi. Satojen miljardien karkaaminen veroparatiiseihin on suuri ongelma kehitysmaille. Nyt varoja valuu kehitysmaista enemmän ulos kuin mitä kehitysapuna saavat – kehitysmaat siis lopulta tukevat rikkaita maita eikä toisin päin. EU:n tulisi sitoutua kauppapolitiikassaan kestävän kehityksen periaatteisiin ja vaatia tiukempaa yritysvastuuta.

Suomi on ajanut ihmisoikeusperustaisuutta kansainvälisten järjestöjen ja EU:n kehityspolitiikan agendalle ja ihmisoikeudet ovat tärkeä lähtökohta myös Suomen kehityspolitiikalle. Kehityspolitiikassa ovat ratkaisevat ajat käsillä. YK:n vuosituhattavoitteiden määräaika päättyy ensi vuonna, jolloin sovitaan uusista, vuoteen 2030 ulottuvista tavoitteista. Suomen on osoitettava oma sitoumuksensa kehitystavoitteisiin ja myös valmiutta toteuttaa uudenlaista yhteistyötä alati muuttuvassa maailmassa.

Lue koko Outin ryhmäpuhe.

Jaa sivu: