— Outi Alanko-Kahiluoto

Veronkierto kuriin EU-yhteistyöllä

Kansalaisjärjestö Finnwatch julkaisi viime viikolla selvityksen työeläkesijoittamisesta. Selvityksen mukaan huomattava osa työeläkevaroistamme - vähintään 37 miljardia euroa - on sijoitettuna veroparatiiseihin rekisteröityihin rahastoihin. Joillakin työeläkelaitoksilla veroparatiisirahastot muodostavat jopa 60–70 prosenttia sijoitussalkusta. Työeläkeyhtiöt ovat veroparatiisisijoituksissaan suosineet erityisesti Luxemburgia, Ceymansaaria sekä Irlantia.

Työeläkelaitosten yhteenlaskettu sijoitusvarallisuus on yli 160 miljardin euron arvoinen. Ne ovat siten merkittäviä sijoittajia rahamarkkinoilla. Työeläkelaitosten lakisääteinen tehtävä on huolehtia siitä, että varat riittävät tulevaisuudessakin eläkekulujen hoitamiseen. Järjestelmä on yhä enemmän sijoitustuottojen varassa, sillä väestön ikääntyessä nopeasti eläkkeisiin kuluu enemmän rahaa kuin eläkemaksut tuottavat. Sijoitustuottojen synnyttäminen keinotekoisia verojärjestelyjä käyttämällä on kuitenkin kestämätöntä. Myös julkisten eläkelaitosten pitää noudattaa sijoittamisessaan avoimuutta ja vastuullisen veronmaksun periaatteita.

Tarvitsemme konkreettisia toimia veronkierron kitkemiseksi. Vihreät on hallituksessa ajanut vahvasti sitä, että hallitus julkistaisi veronkierron vastaisen toimenpideohjelman, jonka avulla veroparatiisit ja veronkierto on mahdollista laittaa kuriin. Tämä toimintasuunnitelma julkistettiin vihdoin viime viikolla. Mukana on Vihreiden ajama kirjaus siitä, että valtion enemmistöomistamat yhtiöt velvoitetaan raportoimaan veroistaan maakohtaisesti. Uudistus tarkoittaa, etteivät valtion omistamat yhtiöt voisi tahkoa voittoa maksamalla veronsa alhaisemman verotuksen maihin. Yhteiskuntavastuullinen yritys hoitaa myös veronsa vastuullisesti.

Vihreät haluavat puuttua myös siirtohinnoitteluun, jolla tarkoitetaan hinnoittelua samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden välisissä liiketoimissa. Lisäksi olemme ajaneet EU-maiden omaa mustaa listaa veroparatiiseista.

Kannatamme myös maakohtaista talousraportointia, joka velvoittaisi yritykset raportoimaan tuloksestaan ja maksamistaan veroista maakohtaisesti. Silloin olisi helppo selvittää, millä yrityksellä on veroparatiisimaissa todellista liiketoimintaa, ja mikä yritys hyödyntää veroparatiiseja vain välttääkseen veroja.

Europarlamentissa on tärkeää edistää monenkeskistä verotietojen vaihtoa, jonka ansiosta maan ei veronkiertoa epäillessään tarvitsisi esittää erillisiä tietopyyntöjä muihin maihin, vaan verotiedot olisivat käytössä automaattisesti.

EU:ssa menetetään vuosittain verotuloja noin 1000 miljardia euroa harmaan talouden ja verovälttelyn vuoksi. Erityisen suuri ongelma veropako on kuitenkin kehitysmaille, jotka tarvitsisivat verotulot köyhyyden ja nälänhädän vähentämiseen.

Taistelu veroparatiiseja vastaan on koko maailman etu, mutta siinä onnistuminen edellyttää yhteisiä pelisääntöjä ja yhteistyötä. Onkin yllättävää, etteivät kaikki puolueet kannata konkreettisia keinoja verovälttelyn lopettamiseksi, vaikka ne sinänsä kritisoisivat harmaata taloutta.

Kansalaisjärjestö Finnwatch selvitti vastikään, miten puolueet ja EU-ehdokkaat suhtautuvat veronkiertoon ja siihen puuttumiseen. Vihreät vaativat nykyistä tiukempaa rahamarkkinoiden säätelyä kriisien ehkäisemiseksi ja veroparatiiseihin puuttumiseksi.

Verokikkailun lopettamiseksi tärkeintä on ymmärtää, että rahaliikenne ylittää maiden väliset rajat, minkä vuoksi myös rahamarkkinoiden ongelmien ratkaiseminen edellyttää maiden rajat ylittävää yhteistyötä.

Jaa sivu: