— Outi Alanko-Kahiluoto

Lapset eivät kuulu vankilaan

Eduskunnassa aloitettiin eilen keskustelu turvapaikanhakijoiden säilöönotosta. Hallituksen esityksen tarkoituksena oli alun perin kieltää yksin maahan tulleiden pakolaislasten säilöönotto. Hallitusohjelmassa lukee, että alaikäisten yksintulleiden turvapaikanhakijoiden säilöön ottaminen kielletään ja vaihtoehtoja säilöönotolle kehitetään.

Valitettavasti hallituksen torstaina hyväksymä esitys ei kuitenkaan kiellä alaikäisten säilöönottoa. Se mahdollistaa lasten säilöönoton edelleen silloin, kun kyse on yksin maahan tulleista, kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista 15–18-vuotiaista. Lapsiperheiden säilöönotto jatkuu esityksessä lähes ennallaan - perheitä voidaan pitää säilössä enimmillään vuosi.

Säilöönotto on äärimmäinen toimenpide ottaen huomioon, että säilöön otetut ihmiset eivät ole syyllistyneet mihinkään rikokseen. Säilöönotto loukkaa perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia, oikeutta henkilökohtaiseen vapauteen ja liikkumisen vapautta. Säilöönottokeskukset ovat karuja ja vankilamaisia paikkoja aikuisellekin.

Kansainvälisten sopimusten mukaan lasten säilöönoton pitäisi olla aivan poikkeuksellinen ja viimesijainen keino. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n ohjeistuksen lähtökohtana on, että turvapaikanhakijoiden säilöönoton tulisi olla aina viimesijainen vaihtoehto ja kestoltaan mahdollisimman lyhyt. Yksin tulleita lapsia ei tulisi ottaa säilöön lainkaan, vaan heidät tulisi sijoittaa esimerkiksi lastensuojelun yksiköihin. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa lapsen vapaudenriistoon turvaudutaan vasta viimeisenä ja mahdollisimman lyhytaikaisena keinona. Lapsen oikeuksien komitea on todennut, että lasten säilöönotto loukkaa lasten ihmisoikeuksia ja että kaikkien valtioiden tulisi siksi luopua käytännöstä. Lasten säilöönotto ainoastaan maahanmuutosta johtuvista syistä, riippumatta siitä ovatko lapset yksintulleita vai huoltajiensa kanssa, ei ole perusteltua.

Yksin maahan tulleiden lasten säilöönotto oli yksiselitteisesti kielletty sisäministeriön ensimmäisessä lakiesitysluonnoksessa keväällä 2012. Seuraavissa luonnoksissa lakia on viety yhä kauemmas näistä kansainvälisistä suosituksista. Myöskään hallitusohjelman mukaisia vaihtoehtoja säilöönotolle ei ole kehitetty lainkaan. Todennäköisesti esitys ei vähennä lainkaan säilöönottoja, kuten alun perin oli tarkoitus. Esimerkiksi Vähemmistövaltuutetun toimistossa on epäilty, että Suomessa ihmisiä otetaan säilöön ylipäätään kevyin perustein, sillä säilöönottojen määrä on lisääntynyt silloinkin, kun turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt.

Lisäksi hallituksen esitys lisää merkittävästi säilöönottoyksikön oikeuksia puuttua säilöön otettujen ihmisten vapauteen ja koskemattomuuteen. Säilöönottoyksikön henkilökunnan voimankäyttöoikeuksia laajennetaan siten, että heillä on oikeus käyttää kaasusumutinta, käsirautoja ja pamppua. Lisäksi viranomaisille annetaan laajemmat oikeudet valvontaan ja henkilötarkastuksiin. Henkilökunta voi myös rajoittaa säilöön otettujen vierailuja ja yhteydenpitoa ulkomaailmaan.

Muun muassa YK:n lapsen oikeuksien komitea ja kidutuksen vastainen komitea ovat huomauttaneet Suomea lasten säilöönotosta. Vihreiden mielestä kaikkien alaikäisten säilöönoton pitäisi olla kaikissa tilanteissa kiellettyä, ja lakiin pitäisi hallitusohjelman mukaisesti kirjata selvemmin muita vaihtoehtoja lasten säilöönotolle. Nyt säilöönotot hyväksytään osana normaalia käännytysprosessia.

Säilöönottoa ei koskaan voida pitää lapsen edun mukaisena. Kansainväliset suositukset ja ohjeet perustuvat siihen, että lapset eivät kuulu vankilankaltaiseen ympäristöön. Semanttinen ero, onko alaikäisellä enää turvapaikanhakijastatusta, ei tätä yksiselitteistä tosiasiaa muuta. Jatkamalla lasten säilöönottoa Suomi laiminlyö velvollisuutensa kunnioittaa, edistää ja suojata lasten ihmisoikeuksia.

Jaa sivu: