— Outi Alanko-Kahiluoto

Lukukausimaksut eivät toisi rahaa yliopistoille

Onneton Rosatom-sekoilu keskellä Ukrainan kriisiä ja EU-pakotteita ei näköjään hallitukselle riitä: nyt hallitus on valmis pilamaan myös Suomen maineen koulutuksellisesti tasa-arvoisena maana. Stubbin hallitus esittää vähintään 4000 euron lukukausimaksuja kansainvälisille EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille korkeakoulujen vieraskielisissä ohjelmissa.

Me Vihreät vastustimme hallituksessa lukukausimaksuja. Viimeksi kesäkuussa jouduimme tappelemaan lukukausimaksuja vastaan, kun demarit niitä esittivät. Tämä on onnetonta, sillä lukukausimaksut tuskin toisivat rahaa yliopistoille. Sen sijaan ne tekisivät Suomesta eriarvoisen takapajulan.

Hallituksen esitys lukukausimaksujen käyttöön otosta on kansantaloudellisesti lyhytnäköinen, huonosti perusteltu ja köyhimmistä EU-ja ETA-alueen ulkopuolisista maista tulevia nuoria kohtaan epäsolidaarinen – lyhyesti sanottuna järjetön. Kokoomuksen ja demareiden ajamalle esitykselle on ilmeisesti vain ideologisia syitä.

Suomelle maksuton koulutus on ollut kansallinen ylpeys. Maksuttomuus korkeakoulutuksessa on ollut meille myös kilpailuetu. Suomen elinkustannustaso on jo valmiiksi korkea, minkä vuoksi maksut vähentäisivät Suomen houkuttelevuutta opiskelumaana. Muissa Pohjoismaissa lukukausimaksukokeilut ovat johtaneet EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrän romahtamiseen.

Vain joka viides kansainvälinen opiskelija tulee Suomeen EU-ja ETA-alueen sisäpuolelta. Toisesta EU-maasta tullaan opiskelemaan Suomeen hyvin harvoin. Maksujen käyttöön otto romahduttaisi kansainvälisten opiskelijoiden määrän Suomen yliopistoissa ja kaventaisi yliopistojemme kansainvälisyyttä.

Onko hallituksen tarkoituksena vapauttaa opiskelupaikkoja suomalaisten opiskelijoiden haettaviksi? Siinä tapauksessa opetusministeri Kiurun kannattaa varautua syytöksiin tempoilevasta korkeakoulupolitiikasta: yliopistojen uudessa rahoitusmallissa kansainvälisten opiskelijoiden määrästä nimittäin palkitaan.

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden maksuton koulutus on kansantaloudellisesti kannattava investointi. Suomeen töihin jäävät kansainväliset opiskelijat maksavat koulutuksensa kustannukset 3-6 vuodessa verotuloina takaisin, mikäli he työllistyvät koulutustaan vastaavaan työhön. Mikäli 25 % valmistuneista kansainvälisistä opiskelijoista jäisi Suomeen töihin valmistumisensa jälkeen, jo se riittäisi kattamaan maksuttoman koulutuksen kustannukset kansantaloudelle. CIMO:n ja Tilastokeskuksen tilastojen mukaan 70 % ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista on Suomessa vielä vuosi valmistumisensa jälkeen. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan noin 50% ulkomaalaisista opiskelijoista työllistyy Suomeen vuoden sisällä valmistumisesta.

Laskelmissa kannattaisi ottaa huomioon myös kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen tuovat tulot. Muualta tuleva opiskelija kuluttaa Suomessa asuessaan elämiseen keskimäärin 6 000 euroa vuodessa. Myös tämä on meille silkkaa tuloa.

Hallitus suunnittelee käyttävänsä kehitysyhteistyön määrärahoja apurahoihin, joita se myöntäisi köyhimmille kansainvälisille opiskelijoille. Kehitysapu on kuitenkin tarkoitettu annettavaksi paikan päällä kehitysmaiden köyhyyden ja nälän lievittämiseksi ja mm. lasten lukutaidon kohentamiseen.

Yliopistojen talouden parantaminen heikentämällä maailman köyhimpien asemaa on kokoomukselta ja demareilta ideologinen valinta. Maissa, joissa lukukausimaksut on otetu käyttöön, on samalla kavennettu valtion tukea yliopistoille. Pian lukukausimaksut ovat myös nousseet.

Apurahajärjestelmän pyörittäminen kansainvälisten opiskelijoiden apurahajärjestelmän kattamiseksi loisi lisäksi byrokratiamyllyn, joka söisi lukukausimaksujen tuottama tulot. Maksullisten tutkintojen markkinointi ei ole ilmaista sekään ja olisi pois yliopistojen taloudesta. Koko järjestelmä tuottaisi kansantaloudelle pelkkää tappiota.

Mikäli korkeakouluja ja tutkimuksen kansainvälisyyttä halutaan kehittää, on parannettava niiden perusrahoitusta ja opetuksen laatua. Sen sijaan näpertelee lukukausimaksujen kanssa. Vaikuttaakin siltä, ettei hallitus ole ymmärtänyt korkean koulutuksen merkitystä Suomen taloudelle.

Korkea osaaminen on Suomen pärjäämisen elinehto myös tulevaisuudessa, eikä meidän kannata sulkea ovia muualta tulevilta lahjakkailta nuorilta. Lukukausimaksut eivät paranna Suomen taloutta, mutta pilaavat Suomen maineen. Siihen meillä ei pitäisi enää olla varaa.

Jaa sivu: