— Outi Alanko-Kahiluoto

Perustuloa on syytä kokeilla

Ajatus perustulon toteuttamisesta on saanut tuulta alleen suosion vahvistuessa yli puoluerajojen. Perustulo ja sen kokeileminen nousi voimakkaasti esille eduskunnan keskustellessa äskettäin eriarvoisuudesta ja pienituloisten toimeentulosta.

Jätin tällä viikolla hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, aikooko hallitus toteuttaa perustulokokeilun. Vihreiden pitkäaikainen tavoite on ollut luoda Suomeen perustulo, joka helpottaisi työn vastaanottamista ja vähentäisi sosiaaliturvan aukkoja ja köyhyyttä. Vastaus kysymykseen on odotettavissa lähiviikkoina.

Perustulo vähentäisi byrokratiaa ja tekisi sosiaaliturvasta reilumman, joustavamman ja yhdenvertaisemman. Se maksettaisiin kaikille täysi-ikäisille tuloista riippumatta, mutta se verotettaisiin pois niiltä, jotka eivät sitä tarvitse.

Keskituloisten käteen jäävät tulot eivät muuttuisi nykyisestä, suurituloisia verotettaisiin vähän enemmän kuin nykyään ja perustulo korvaisi kaikki nykyiset vähimmäisetuudet takuueläkettä lukuun ottamatta.

Perustulon hyötyjiä olisivat kaikki pienituloiset, mutta erityisesti perustulo parantaisi osa-aikatyöntekijöiden ja opiskelijoiden tilannetta. Se purkaisi kannustinloukut ja tekisi työnteosta kannattavampaa.

Näin perusteellisen uudistuksen vaikutuksista monet ovat vaikeasti ennustettavia. Vaikeinta on ennustaa, miten perustulo vaikuttaisi siihen, miten ihmiset perustulon maailmassa päättävät elää. Millaisia valintoja se mahdollistaisi - Jäisivätkö isät entistä enemmän kotiin lasten kanssa? Perustettaisiinko pieniä yrityksiä nykyistä enemmän? Näitä vaikutuksia voidaan parhaiten tutkia kokeellisesti.

Kokeilu voitaisiin toteuttaa esimerkiksi alueellisena kokeiluna tai satunnaistamalla, eli kohdentamalla kokeilu satunnaiseen joukkoon ihmisiä.

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty totesi eduskuntakeskustelussa, että perustulon alueellista kokeilua ei voida toteuttaa ilman keskustelua työmarkkinajärjestöjen ja kolmikannan kanssa. Sosiaaliturvakokeiluille ei ole aiemminkaan tarvittu kolmikannan hyväksyntää. Päätöksentekoa tässä asiassa ei voi siirtää työmarkkinaosapuolille.

Perustulon kokeilemista on pidetty perustuslain vastaisena, koska se asettaisi kokeilun piirissä olevat ihmiset erilaiseen asemaan etuuksien saajina. Kuitenkin vastaavia kokeiluja on tehty. Esimerkiksi Paltamossa on toteutettu kokeilu, jossa kerättiin kaikki työttömille maksettavat etuudet ja työllistettiin niillä kunnan työttömät. Myös osallistavasta sosiaaliturvasta on käynnissä kokeiluja pilottikunnissa.

Perustulokokeilua on pidetty mahdottomana myös siksi, ettei Suomessa saisi asettaa ketään eri asemaan ilman hyväksyttävää perustetta. Hyväksyttävänä perusteena on kuitenkin pidetty esimerkiksi nuorisotyöttömyyden vähentämistä, kun nuorten työmarkkinatukioikeutta on rajoitettu. Perustulon kokeileminen lienee vähintäänkin yhtä hyväksyttävä peruste, kun tavoitteena on selvittää sitä edistäisikö perustulo työllistymistä.

Argumentit perustulon puolesta ja vastaan perustuvat nyt spekulaatioihin. Vasta kokeilu tuottaisi todellista käytännön tietoa, jonka perusteella sosiaaliturvaa voitaisiin uudistaa käytäntöjen osoittamaan ja edellyttämään suuntaan. Perustulo on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen.

Jaa sivu: