— Outi Alanko-Kahiluoto

Ihmisoikeuksien toteutuminen edellyttää tekoja

Tänään eduskunnassa käytiin lähetekeskustelu Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta. Vaikka Suomen perus- ja ihmisoikeustilanne on kansainvälisesti vertaillen hyvä, se ei tarkoita, että voisimme ryhtyä lepäämään laakereillamme. Paljon on vielä tekemistä - sekä kotimaassa että maailmalla.

Valtiontalouden säästöpaine koettelee monia kuntia, millä voi olla vaikutusta myös perusoikeuksien toteutumiseen. Säästöjen vuoksi mielenterveysongelmista kärsivät uhkaavat jäädä vaille terapiaa ja oppimisvaikeuksista kärsivät lapset vaille riittävää tukea. Ikääntyvässä Suomessa yhä useammat ovat vailla mahdollisuutta esimerkiksi liikkumiseen, ulkoiluun ja mielekkäisiin ihmissuhteisiin.

Eduskunnan käsittelyssä oleva sosiaalihuoltolakiesitys on osoitus arvojen koventumisesta. Esityksessä lapsiperheiden kotipalveluiden saatavuus on kytketty siihen, ovatko perheen ongelmat kenties itse aiheutettuja. Tällaiset kytkennät ovat vaarallisia: jos on lapsen edun mukaista tarjota apua, eivät perheen ongelmien syyt saa olla avun kriteeri. Kun avun tarve on todellinen, pitää apua olla myös tarjolla, ongelmien syntyhistoriasta riippumatta.

Vähemmistöjen ja yksilöiden yhdenvertaisuuden edistäminen hyödyttää koko yhteiskuntaa. Esimerkiksi esteettömäksi rakennettu yhteiskunta on hyvä kaikille - siitä hyötyvät niin rollaattorilla kulkevat vanhukset, pyörätuolia käyttävät vammaiset kuin lastenvaunuja työntävät vanhemmat. Esteettömyyden vaatimus koskee myös voimakkaasti lisääntyviä sähköisiä palveluja. Ne pitää toteuttaa siten, että myös muut kuin "nettinatiivit" pystyvät palveluita käyttämään.

Ihmisoikeusselonteossa kiinnitetään tärkeää huomiota seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien LHBTI-ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Tasa-arvoisen avioliittolain puuttumisen lisäksi meillä on muitakin konkreettisia puutteita seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeuksissa. Hallituksen pitää tuoda uudistettu, ihmisoikeuksia kunnioittava translaki viipymättä eduskunnan käsiteltäväksi.

Naapurimaassamme Venäjällä perus- ja ihmisoikeuskehitys on huolestuttavaa. Suomen ja EU:n on pidettävä kriittistä keskustelua yllä niin kansainvälisissä kuin kahdenvälisissä yhteyksissä ja pyrittävä vaikuttamaan Venäjän johtoon. Ihmisoikeuksien puuttumiseen liittyviä ongelmia on runsaasti myös kehitysmaissa. Suomen ihmisoikeusperustaisen kehityspolitiikan läpileikkaavana tavoitteena on sukupuolten tasa-arvo sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Kansainvälisillä foorumeilla tyttöjen ja naisten seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksien korostamisesta on tullut yksi Suomen linjausten tunnusmerkki.

Suomen tulee ryhdistäytyä myös kansainvälisten sopimusten täyttämisessä. Alkuperäiskansoja koskeva ILO-yleissopimus 169, YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus ja Euroopan neuvoston ns. Istanbulin sopimus naisiin kohdistuvan ja perheväkivallan torjunnasta ovat edelleen ratifioimatta. Näiden suhteen Vihreä eduskuntaryhmä edellyttää hallitukselta ripeyttä, jottei maan maine ihmisoikeuksien edistäjänä maailmalla vaarannu.

Lue koko ryhmäpuheenvuoro täältä

Jaa sivu: