— Outi Alanko-Kahiluoto

Voisiko ansiosidonnaisella oleva toimia yrittäjänä?

Esitin tämän kysymyksen eilen eduskunnassa työministeri Ihalaiselle. Käsittelimme Työ-ja elinkeinoministeriön budjettia, jonka esittelypuheenvuorossaan Ihalainen totesi, että starttiraha on monelle työttömälle hyvä keino työllistää itsensä.

Tämä pitää paikkansa. Työttömyys on kuitenkin kasvanut niin, ettei starttiraha enää riitä kaikille. Työllistämisen määrärahat ovat koko maassa niukat. Totesinkin tämän puheenvuorossani Ihalaiselle:

"Esimerkiksi Uudellamaalla työllistämisen määrärahoja on niin vähän, että starttirahaa voidaan ensi vuonna myöntää käytännössä 10 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna on myönnetty. Uudenmaan ely-keskus on lisäksi joutunut linjaamaan siten, että starttirahapäätöksiä tehdään aikaisempaa harvemmin ja aikaisempaa lyhyemmälle ajalle".

Samaan aikaan yhä useampi on työttömänä ansiosidonnaisella eikä uskalla työllistää itseään. Jos TE-toimisto tulkitsee henkilön yrittäjäksi, voi seurauksena olla työttömyysturvan menettäminen kokonaan. STM perustelee tätä sillä, ettei työttömyysturvaa ole tarkoitettu yritystoiminnan tukemiseen.

Suomessa työttömyysturvalla ei ylipäätään saa tehdä mitään, minkä salliminen ei ole tapahtunut jonkun enemmän tai vähemmän diktatorisen komission armosta. Esimerkiksi omaehtoisen opsikelun salliminen työttömänä on edelleen enemmän tai vähemmän sattumanvaraista ja johtaa usein mielivaltaisiin päätöksiin. Omaehtoinen opiskelu sallitaan, jos se voi parantaa henkilön työllistymisen mahdollisuuksia. Kuka tätä on pätevä arvioimaan aukottomasti?

Tapasin kerran eräällä asukastalolla miehen, joka oli siellä kuntouttavassa työtoiminnassa eli voiteli voileipiä toisille työttömille. Mies oli irtisanottu Nokialta, ja hän olisi halunnut suorittaa insinöörin tutkintonsa päälle lisäopintoa yliopistolla. Tämä oli kuitenkin TE-toimistossa katsottu turhaksi työllistymisen kannalta. Mies oli silmin nähden ahdistunut ja turhautunut.

Olemme siis luoneet systeemin, joka pitää työttömyyttä parempana vaihtoehtona kuin itsensä työllistämistä, opiskelua, eteenpäin pyrkimistä, mielekästä tekemistä ja toivoa itsensä elättämisestä. Systeemi on järjetön eikä meillä ole siihen pitkään edes varaa.

Itse kannatan perustuloa - tietenkin. Se vapauttaisi kaikki työttömät tekemään työtä kuin työtä vailla pelkoa putoamisesta byrokratian tulottomaan ja tunteettomaan loukkuun. Mutta niin kauan kuin suuret työmarkkinajärjestöt ja SDP ovat perustulolle penseitä, kannattaa ajaa myös muita työttömien kyykyttämistä ja työnteon esteitä vähentäviä keinoja. Työnteon salliminen ansiosidonnaisella on siksi keskustelemisen arvoinen ajatus.

Vastaväite kuuluu, että yrittäjämäisen toiminnan tukeminen työttömyysturvalla vaarantaisi kilpailuneutraliteetin tai asettaisi yrittäjät eriarvoiseen asemaan keskenään. Mietin tähän kahta ratkaisua :
1) työskentely yrittäjämäisesti ansiosidonnaisella työttömyysturvalla olisi vaihtoehto starttirahalle mutta ei söisi oikeutta hakea starttirahaa jatkossa;
2) oikeus yrittäjämäiseen työskentelyyn ansiosidonnaisella olisi määräaikainen.

Sosiaaliturvalainsäädäntö on rakennettu sille oletukselle, että kaikki työssäkäyvät voidaan jaotella joko palkansaajiin tai yrittäjiin. Systeemi hukkaa ne, jotka toimivat välissä. Siirtyminen yrittäjästä palkansaajaksi, palkansaajasta apurahansaajaksi ja apurahansaajalta toimeksiannolle ei välttämättä kerrytä senttiäkään ansiosidonnaista. Tietääkseni Akava on kuitenkin ehdottanut jonkinlaista ns. yhdistelmäturvan mallia, jossa ihminen voisi siirtyä joustavasti palkansaajasta yrittäjäksi.

Palkansaaja-yrittäjä -kahtiajaon purkaminen on kuitenkin vaikeaa, koska aina, kun alkaa keskustelu turvan maksamisesta, kolmikannan osapuolet nostavat kätensä pystyyn. Työttömyys aiheuttaa kuitenkin kuluja ja tappiota, jossa maksajana on koko yhteiskunta.

Entä mitä ministeri vastasi?

"Alanko-Kahiluoto pohti ääneen, että voisiko tavallaan - kun meillä kuitenkin näitä itsensä työllistäjiä ja yksinyrittäjiä ja pk-yrittäjiä on paljon, tai sitä polkua halutaan edesauttaa - ajatella tämmöistä työttömän starttirahaa. Tämä keskustelu on parastaikaa käynnissä, ajatus siis siitä, että voisiko työttömyysturvaa vähän matkaa, jonkun pätkän, jatkaa, vaikka on siirtynyt työttömyydestä yrittäjäpolun valitsemiseen. Tämä ei ole saanut jakamatonta kannatusta sen takia, että työttömyysturvajärjestelmää ja sen rahoitusta ja periaatteita ei oikein tähän tarkoitukseen ole tehty, mutta näitä keskusteluja jatketaan. Ainakin starttirahaa voitaisiin kehittää siihen, että se edesauttaisi nimenomaan tässä alkuvaiheessa ehkä paremmin vielä, ja siihen, voisiko sitä tasoa vähän tarkistaa, vaikka keston kustannuksella, että saataisiin alkuvaiheeseen parempaa tukea. Tämä on nyt meillä neuvottelujen ja valmistelujen kohteena."

Voimia neuvotteluihin niille, joita yhteiskunnan jakautuminen työssäkäyviin ja pudonneisiin kiinnostaa. Yhteiskunta ei hyödy siitä, että vain työn syrjästä kiinni saaneiden sosiaaliturvaa puolustetaan ja muut jätetään nököttämään sohvalle: OECD:n tuoreen selvityksen mukaan tuloerojen kasvu on leikannut Suomen kasvusta 9 %-yksikköä 80-luvun jälkeen. Vain Meksikossa ja Uudessa Seelannissa tuloerot leikanneet kasvua enemmän.

 

 

 

Jaa sivu: