— Outi Alanko-Kahiluoto

Eduskuntavaalit ovat myös tasa-arvovaalit

 
Rakenteelliseen epätasa-arvoon puututaan ja syrjiviä rakenteita poistetaan uudistamalla lakeja. Lainsäätäjillä on tasa-arvon edistämisessä suuri valta ja vastuu. Kun rakenteet ovat tasa-arvoisia, ihmisten on helpompi tehdä tasa-arvoa edistäviä valintoja. 

Tasa-arvoasiossa on kuluneella eduskuntakaudella otettu joitain edistysaskelia. Tärkein näistä oli historiallinen, kansalaisaloitteen pohjalta syntynyt tasa-arvoinen avioliittolaki, jota Vihreät ovat ajaneet pitkään.
 
Tämän vuoden alussa astui myös voimaan yhdenvertaisuuslaki. Laki kieltää syrjinnän muun muassa etnisen taustan, vammaisuuden tai sukupuoli-identiteetin perusteella. Yhdenvertaisuuslaki oli saatava kuntoon ennen kuin YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus voidaan ratifioida.
 
Istuva eduskunta hyväksyi aivan viime hetkellä esityksen YK:n vammaissopimuksen ratifioinnista. Sopimus ratifioidaan heti, kun lainsäädäntö itsemääräämislain osalta on kunnossa. 
 
Vanhempainvapaita uudistettiin tällä kaudella pidentämällä ja joustavoittamalla isyysvapaata, mikä takaa sen, että jatkossa isät käyttävät perhevapaita enemmän kuin aikaisemmin. Tällä hetkellä suomalaiset miehet käyttävät alle viisi prosenttia kaikista perhevapaapäivistä.
 
Tulevalla eduskunnalla riittää työtä tasa-arvon edistämisessä. Työelämässä tapahtuva syrjintä on saatava loppumaan. Vanhempainvapaiden jakaminen tasaväkisesti 6+6+6 –mallin mukaan edistäisi äidin oikeutta työhön ja isän oikeutta vanhemmuuteen. Ruotsin ja Islannin esimerkit ovat osoittaneet, että korvamerkityt jaksot ovat lisänneet nopeasti miesten osallistumista lasten kotihoitoon. Taakkaa perhevapaiden kustannuksista tulisi myös jakaa oikeudenmukaisemmin työnantajien kesken.
 
Samalla subjektiivinen päivähoito-oikeus pitää turvata. Subjektiivinen päivähoito-oikeus mahdollistaa osaltaan naisten korkean työhön osallistumisen ja laadukas varhaiskasvatus on ensiarvoisen tärkeää lasten eriarvoisuuden ehkäisemiseksi.
 
Työelämässä palkkatasa-arvo ei ole juurikaan edistynyt. Vuonna 2006 käynnistetyn samapalkkaisuusohjelman tavoitteena oli kaventaa palkkaeroa 20 prosentista 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Nykyisin palkkaero on noin 17 prosenttia. 

Huolimatta samapalkkaisuusohjelmista nais- ja miesvaltaisten alojen palkkaero on pysynyt kiveen hakattuna viimeiset sata vuotta. Työmarkkinat ovat jakaantuneet voimakkaasti nais- ja miesvaltaisille aloille. Naisvaltaiset alat – lastentarhanopettajista ja vanhustyöntekijöistä kirjastonhoitajiin – ansaitsisivat arvostusta, minkä tulisi näkyä myös palkassa. Perusteettomia palkkaeroja on purettava ja samapalkkaisuusohjelmaa tehostettava.
 
Vihreiden tavoitelistalla tulevissa vaaleissa on myös naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen. Suomesta puuttuvat riittävät palvelut väkivaltaa kokeneille naisille. 
Turvakotiverkosto on riittämätön ja sitä on laajennettava vastaamaan kansainvälisiä suosituksia. Räikein ongelma on matalan kynnyksen palvelujen puute, joita tarvitaan mahdollisimman pian - esimerkiksi 24/7 avoinna oleva palveleva puhelin väkivallan uhreille.
 
Mikään taho ei myöskään tällä hetkellä koordinoi väkivallan vastaista työtä. Istanbulin sopimus velvoittaa kuitenkin Suomea laatimaan kansallisen koordinaatioelimen, toimeenpano-ohjelman sekä osoittamaan riittävät resurssit naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi. 
 
Koulutuksellinen tasa-arvo on tärkeä tasa-arvotavoite, sillä koulutusvalinnat vaikuttavat nais- ja miesvaltaisten alojen syntymiseen. Jokaisen nuoren tulisi voida valita koulutuksensa ja ammattinsa vailla valintoja rajoittavia sukupuolistereotypioita. 

Hoito ja hoiva on edelleen vahvasti sukupuolittunutta - hoivalla on selkeästi naisen sukupuoli. Hoivavastuu kasaantuu voimakkaasti naisten harteille. Syitä tähän on monia. Asenteissa ja sukupuolittuneissa rakenteissa on paljon korjattavaa. Hoiva-ammateissa työskentelevistä valtaosa on naisia. Naiset hoitavat miehiä enemmän lapsia, mutta myös iäkkäitä omaisiaan: omaishoitajista noin 70 prosenttia on naisia. 
 
Julkisen sektorin työpaikkoihin kohdistuvat leikkaukset osuvat kipeimmin naisvaltaisiin aloihin.  Myös leikkauksilla on siten sukupuolivaikutuksensa. Vihreiden mielestä julkisen sektorin osaavista työntekijöistä on pidettävä kiinni. Taantumaa ei saa käyttää tekosyynä hyvinvointipalveluiden ja tasa-arvon rapauttamiseen. 

Tasa-arvo ei edisty itsestään, sen puolesta pitää kamppailla. Tulevan hallituksen on otettava tasa-arvon edistäminen osaksi hallitusohjelmaa ja laadittava kansallinen tasa-arvo-ohjelma. 

Eduskuntavaalit ovat myös tasa-arvovaalit. Ääntä tasa-arvon puolesta kannattaa siis pitää ja vaatia puolueilta ja ehdokkailta sitoumuksia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta. 

Jaa sivu: