— Outi Alanko-Kahiluoto

Hallitus lisää köyhyyttä ja syrjäytymistä

Outi Alanko-Kahiluoto

Hallituksen kauniit tavoitteet ovat räikeässä ristiriidassa leikkauslistan kanssa. Tulevan valtiovarainministeri Stubbin mukaan hallituksen tarkoituksena on pysäyttää kurjistumisen kierre. Tosiasiassa hallituksen teot kurjistavat heikompiosaisten tilannetta. Näin tyrmääviä palveluihin ja etuuksiin kohdistuvia leikkauksia ei ole nähty sitten 90-luvun, jos silloinkaan. Indeksien leikkaaminen osuu suoraan kaikkein köyhimpiin. Ostovoiman heikentäminen tulee pahentamaan työttömyyttä ja syventää taantumaa.

Verotuksen kevennykset kohdistuvat suurelta osin pieni- ja keskituloisiin, mutta hallitus ei tee analyysia tulo- ja varallisuuserojen kasvusta. Myöskään sukupuolivaikutusten arviointia ei tehdä. Esimerkiksi julkisen sektorin leikkaukset iskevät kipeimmin naisvaltaisiin aloihin. Samoin päivähoidon heikentäminen vaikeuttaa käytännössä etenkin naisten työssäkäyntiä.

Tylyä on myös leikata lääke- ja matkakorvauksia. Niitä leikattiin kipurajalle jo viime vaalikaudella. Lääke- ja matkakorvaukset ovat tärkeitä nimenomaan köyhimmille. Lisäksi palvelumaksuja korotetaan ja lisätään. Käytännössä näin kasvatetaan kuntien toimeentulotukimenoja, lisätään pienituloisten paljon sairastavien toimeentulotukiriippuvuutta ja syvennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä.

Pienituloisimpien indeksien jäädyttäminen on ristiriidassa myös voimassa olevan lainsäädännön kanssa. Kullakin hallituksella on lain mukaan velvollisuus tehdä selvitys perusturvan riittävyydestä. Tällainen selvitys tehtiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella juuri ennen kevään vaaleja. Selvityksen mukaan perusturva on jo nyt jäänyt jälkeen elämisen kustannuksista, palkoista ja ansiosidonnaisesta sosiaaliturvasta.

Hallitus on unohtanut myös syrjäytymisen ehkäisyn ja varhaisen tuen merkityksen. Päivähoitoryhmiä kasvatetaan ja lapsilisiä paitsi leikataan, niiden indeksisidonnaisuus lakkautetaan. Lisäksi kuntien rajut säästöt tulevat heikentämään juuri lasten ja nuorten palveluita ja arjen tärkeitä turvaverkkoja. Syrjäytymisen kustannukset kasvavat.

Opiskelijat kuuluvat yhteiskunnan pienituloisimpiin. Opiskelijoita hallitus uskottelee kannustavansa, mutta teot johtavat koulutuksen luokkayhteiskuntaan. Opintotukea leikataan, sen indeksisidonnaisuus poistetaan ja opiskelun lainapainotteisuutta lisätään. Kouluttautumattomuus on jo nyt periytyvää, mutta näillä päätöksillä sitä kasvatetaan. Varakkaiden vanhempien lapsilla on paremmat edellytykset lainan ottamiseen kuin kouluttamattomien ja työttömien lapsilla. Hallitus lisää ammattikorkeakouluille ja yliopistoille kolmannen lukukauden, mikä vaikeuttaa opiskelijoiden työssä käynnin edellytyksiä ja heikentää työllistymisen mahdollisuuksia valmistumisen jälkeen.

Hallitusohjelmaan kirjattu perustulokokeilu on hyvä asia. Hyvin toteutettu perustulo voi parantaa köyhimpien tilannetta ja lisätä työllisyyttä. Hallituksen politiikka pistää kuitenkin epäilemään, millainen sen perustulokokeilu olisi. Kokoomuksessa on ollut kannatusta perustulolle, joka olisi nykyistä perusturvaa merkittävästi pienempi. Sellaista perustuloa Vihreät ei kannata.

Myös maailman köyhiltä leikataan. Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaus ajaa käytännössä kehitysyhteistyön alas. Suomi siirtyy paarialuokkaan niiden maiden joukkoon, joiden kehitysyhteistyömäärärahoituksen osuus bruttokansantuotteesta on pienin.

Vastuullinen hallitus ei leikkaisi heikoimmilta, lapsilta ja tulevaisuudelta. Miksi teette näin, Sipilän hallitus?