— Outi Alanko-Kahiluoto

Terveiset budjettiriiheen: ansiosidonnainen starttirahaksi ja perustulokokeilu käyntiin

Outi Alanko-Kahiluoto

Työttömien taivalta Sipilän hallituksen Suomessa on raskautettu jatkuvilla huonoilla uutisilla. Hallituksen kohtuuttomat julkisen sektorin leikkaukset suurentavat työttömien määrää.

Sosiaaliturvan leikkaukset kohdistuvat voittopuolisesti köyhiin ja kipeisiin, jollaisia pitkäaikaistyöttömät usein ovat. TE-toimistoista on pitkin kesää huudettu hallitusta apuun: palkkatukirahat ja aloittaville yrittäjille myönnettävät starttirahat ovat tältä vuodelta koko maassa loppu1,2, ja työvoimavirkailijoiden eväät auttaa työttömiä näin ollen vähäiset.

Työ- ja elinkeinoministeriön kesäkuun tiedotteen mukaan työllisyysmäärärahaa on ollut tänä vuonna käytössä aiempaa vähemmän, koska myös työttömiä on ollut aiempaa enemmän. Hallitus ei siis ole kasvattanut palkkatukirahoja riittävästi eikä siis ole reagoinut kasvavaan työttömyyteen. Määrärahoja on myös käytetty tavanomaista nopeammin. Palkkatukirahaa on nyt korvamerkitty yli 300 päivää työttöminä olleille, ja sen työ- ja oikeusministeri Jari Lindström arvioi riittävän vuoden loppuun. Muilla työttömillä ei mahdollisuutta saada työllistymiseen palkkatukea tällä hetkellä juuri ole.

Pääministeri Sipilä ja työministeri Lindström ovat tietoisia pahenevasta työttömyydestä ja palkkatukirahojen loppumisesta. Microsoftin irtisanottua 2300 työntekijää työministeri Lindström (PS) esitti erääksi ratkaisuksi sitä, ettei itsensä työllistämistä yrittäjämäisesti estettäisi silloin, jos henkilö saa ansiosidonnaista työttömyysrahaa, vaan ansiosidonnaista päivärahaa voisi käyttää starttirahan tapaan.

Juuri tätä olen itsekin ajanut.

Tein viime eduskuntakaudella silloiselle työministeri Lauri Ihalaiselle kirjallisen kysymyksen, jossa esittelin idean ansiosidonnaisen käyttämisestä starttirahana. Työministeri vastasi kysymykseeni myönteisen ympäripyöreästi eikä myöskään ministerinä tehnyt avauksia ansiosidonnaisen kehittämiseksi. Hyvä, että keskusta ja perussuomalaiset ovat olleet idealle suopeampia. Yrittäjämyönteiselle Sipilälle kaikkien yrittäjyyttä edistävien avausten tekeminen luulisi olevan mieluista.

Microsoftin massairtisanomisten jälkeen Sipilä tarjosi ratkaisuksi suomalaiseen työttömyyteen yhä useamman ryhtymistä yrittäjäksi. Sipilän kommenttia on kritisoitu, sillä on selvää, ettei yrittäjyys sovi ratkaisuksi kaikille työttömille. Silti olennaista on tasata tietä yrittäjyyteen niille, joille se sopii. Toisekseen, ei ole järkevää estää työttömiä kokeilemasta yrittäjyyttä. Yrittäjyyden aloittaminen ansiosidonnaisella päivärahalla tulee tehdä mahdolliseksi  ja hallituksen tulee tehdä konkreettiset päätökset  ansiosidonnaisen kehittämisestä starttirahaksi jo elokuun budjettineuvotteluissa.

On selvää, ettei yrittäjyys ole mikään helppo tie. Yrittäjien sosiaaliturvassa on puutteita, ja erityisen vaikea tilanne on mikro- ja pienyrittäjillä. Hallituksen pitää siis jatkaa yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä sosiaaliturvan kehittämistä. On ylimielistä ihmetellä, mikseivät kaikki työttömät yritä työllistää itseään yrittäjinä, jos aukkoinen ja ennustamaton sosiaaliturva käytännössä uhkaa pudottaa yrittäjän ja hänen perheensä köyhyyteen.

Aivan olennaista on, ettei yrittäjänä työllistyminen olisi este työttömyysturvan saamiselle ansiosidonnaisen työttömyysrahakauden päätyttyä, mikäli yritysidea ei kannakaan starttirahakauden yli. Työttömyysturvan pitää mahdollistaa se, että henkilö voi työskennellä vuoroin palkansaajana, vuoroin yrittäjänä, ilman että työttömyysturva välissä katkeaa. Kaiken työn tulee myös tasapuolisesti kerryttää eläkettä ja sairaspäivärahoja.

Miksi ansiosidonnainen ei jo nyt mahdollista yrittäjämäistä tekemistä? Yleisin vastaväite on, että yrittäjämäisen toiminnan tukeminen työttömyysturvalla vaarantaisi kilpailuneutraliteetin tai asettaisi yrittäjät eriarvoiseen asemaan keskenään. Työttömyys aiheuttaa kuitenkin kuluja ja menetyksiä, jossa maksajana on koko yhteiskunta, myös työnantajat. Työn muutos on totta, ja kaikista työtä tekevistä nopeimmin kasvava joukko on nimenomaan itsensä työllistäjät. Samalla heidän sosiaaliturvansa asemansa työmarkkinoilla on kaikkein heikoin.

Toisin kuin hallitus luulee, työn tuottavuus ei parane lisäämällä työtä tekevien työtaakkaa entisestään. Tämä vain kasvattaisi kuilua työtä tekevien ja työttömien välillä, kun työtä riittäisi entistä harvemmille. Sen sijaan hallituksen on pohdittava, miten voimme poistaa työnteon esteet ja jakaa olemassa olevaa työtä entistä useammalle.

Vihreiden ratkaisu työn muutokseen on perustulo. Hallituksen on sovittava viipyilemättä paitsi perustulokokeilun aloittamisesta, myös ansiosidonnaisen kehittäminen nykyistä enemmän itsensä työllistämisen ja omaehtoisen opiskelun mahdollistavaksi. Sopiva hetki on elokuun budjettineuvottelut. Hallitus ei voi katsoa tumput suorina työttömyyden pahenemista. Pääministeri Sipilän ja työministeri Lindsströmin lomapuheet on pidetty, on tekojen aika.