— Outi Alanko-Kahiluoto

Hallitus lisää suomalaisten köyhien määrää kymmenillä tuhansilla

Outi Alanko-Kahiluoto

Meillä on hallitus, joka ei välitä tehdä kunnollisia selvityksiä päätöstensä seurauksista. Laskelmien tilaaminen jää opposition tehtäväksi.

Pyysin eduskunnan tietopalvelua selvittämään, miten hallituksen toimet vaikuttavat eläkkeensaajien toimeentuloon. Sain laskelman eilen, ja se on hyytävää luettavaa: hallitus työntää kymmeniä tuhansia pienituloisia köyhyysrajan alapuolelle.

Asumistuen leikkaukset ja eläkkeiden indeksijäädytykset pudottavat 27 000 uutta jo valmiiksi kädestä suuhun elävää vanhusta köyhyysrajan alapuolelle. Eikä laskelmassa ole vielä voitu huomioida hallituksen uhkaamia lääke- ja matkakorvausten heikentämisiä. Ne tulevat edelleen kasvattamaan köyhien eläkeläisten määrää. 

Nyt tehdyssä laskelmassa ovat mukana vasta 65 vuotta täyttäneet eläkkeensaajat, joten jo nyt tehtyjen esitysten vuoksi köyhyyteen putoavien eläkkeensaajien määrä nousee pitkälti yli kolmellakymmenellä tuhannella ihmisellä.

Eläkkeensaajien asumistuen leikkaus ei koske vain ikääntyneitä, vaan myös suurta joukkoa työikäisiä työkyvyttömyyseläkkeellä olevia: vammaisia, pitkäaikaissairaita ja nuorena mielenterveyssyistä eläkkeelle jääneitä, jotka jo nyt elävät kädestä suuhun.

Perusoikeistolainen hallitus on tehnyt julman arvovalinnan: se leikkaa eniten niiltä, joilla on valmiiksi vähiten.

Oppositio on huolissaan, ja niin tulisi olla hallituksenkin. Yhteiskunnan sivistyksen mittari on se, kuinka se huolehtii heikoimmistaan. Pääministeri Sipilän hallitus on valinnut kestämättömän tien. Se rakentaa Suomesta yhteiskuntaa, jossa kovimmat iskut kohdistuvat heikko-osaisiin.

Suomessa on noin puolitoista miljoonaa eläkkeensaajaa. Se on yli neljännes suomalaisista. Valtaosa eläkkeensaajista on pienituloisia. Neljännes eläkeläisistä saa alle tuhannen euron eläkettä. 180 000 tarvitsee pärjätäkseen myös asumistukea.

Hallitus on päättänyt yhdistää eläkkeensaajien asumistuen yleiseen asumistukeen. Tässä ei ole kyse norminpurusta tai säädösten yksinkertaistamisesta vaan siitä, että liki satatuhatta eläkeläistä menettää 60 euroa kuussa. Pienituloisimmista kotitalouksista noin 70 prosentin toimeentulo heikkenee.

Asumistuen kohtuutonta leikkausta lievennettiin alkuperäisestä. Silti se on edelleen kohtuuton. 60 euroa on suuri summa pienituloisen kukkarossa. Tämän lisäksi hallitus asettaa eläkkeensaajat keskenään eriarvoiseen asemaan: tänään asumistukea saava voi menettää korkeintaan 60 euroa, kun taas ensi vuonna eläköityvän asumistuki voi jäädä paljon pienemmäksi. Millä mittarilla tämä on kohtuullista?

60 euron suojaosa pätee vain niin kauan kuin eläkkeensaaja asuu nykyisessä asunnossaan. Heikkokuntoinen mummo ei voikaan muuttaa tuettuun palveluasumiseen, koska toimeentulo pienenee. Mielenterveysongelmainen nuori ei voikaan lähteä rakentamaan elämäänsä uudelle paikkakunnalle – tai erota parisuhteesta tai muuttaa yhteen rakastettunsa kanssa.

Eläkeläisen asumistuki on yksilökohtainen. Sitä on mahdollista saada, vaikka samassa taloudessa asuisi ihmisiä, joiden tulot ovat kohtuulliset. Tämä mahdollistaa sen, että päivätyössä käyvä aikuinen voi toimia iäkkään vanhemman tai vammaisen lapsen omaishoitajana. Hallituksen esitys heikentää myös omaishoidon mahdollisuutta.

Pienituloiset sairastavat muita enemmän. Jo nyt he saavat muita enemmän lääkkeiden erityiskorvauksia. Lisäksi lääke- ja terveyspalvelujen kustannukset nielevät suhteessa paljon suuremman osan heidän tuloistaan kuin muilla. Kun hallitus leikkaa lääke- ja matkakorvauksia, päätökset kertautuvat pienituloisten kohdalla. Sama isku tulee kahta kautta. Molemmille poskille.

Lisäksi hallitus aikoo korottaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja yhteensä 150 miljoonalla. Erityisesti korotukset kohdistetaan pitkäaikaiseen laitoshoitoon, kotipalveluihin sekä palveluasumiseen. Juuri niihin palveluihin, joita eläkkeensaajat tarvitsevat.

Hallitus kurjistaa myös peruspalveluja, joilla on erittäin suuri merkitys eläkeläisille. Peruspalvelujen valtionosuusindeksi jäädytetään. Vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksia pienennetään. Tulevaisuudessa ikääntyneemme hoitaa pienempi joukko hoitajia vähemmällä koulutuksella. Jo nyt kiire ja liian vähäinen henkilömäärä aiheuttavat sen, että ei ole aikaa tehdä mitään muuta kuin pakolliset hoitotoimet. Miten vanhuksiamme kohdellaan, jos hoitajamäärät entisestään pienenevät?

Missä ovat hallituksen arviot näiden toimien yhteisvaikutuksista? Onko hallitus varmistanut tutkimuksin, etteivät päätökset yhdessä muodostu kenellekään kohtuuttomiksi?

Me Vihreät aiomme myös loppujen hallituksen esitysten tullessa selvittää, mitä vaikutuksia niillä on eläkeläisten köyhyyteen. Se on vähintä, mitä voimme tehdä pienituloisten ja eläkkeensaajien puolesta.