— Outi Alanko-Kahiluoto

Kaivosyhtiöiden verovälttelyyn on puututtava

Outi Alanko-Kahiluoto

Kaivosyhtiöiden aggressiivinen verosuunnittelu aiheutti Suomelle 49 miljoonan euron veromenetykset vuosina 2011-2014. Näin osoitetaan tänään julkistetussa selvityksessä. Summa on aikamoinen.

Samaan aikaan kaivosyhtiöt ovat louhineet malmeja Suomen maaperästä lähes neljän miljardin euron arvosta ja tehneet mittaamatonta tuhoa luonnolle. Tarvitsee vain mainita Talvivaara.

Kaivosyhtiöiden verovälttely on surullinen esimerkki siitä, että kansainvälisten verotussäännösten puutteellisuus mahdollistaa kikkailun kaikkialla mailmassa, kehitysmaissa ja Kainuussa yhtä hyvin. Tähän on saatava loppu. Verojen välttely on pantava kuriin. Suomen on toimittava veroparatiisien kuriin laittamiseksi.

  • Verokikkailun estäminen edellyttää avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämistä: automaattinen verotietojen vaihto, julkinen maakohtainen tilipäätösraportointi ja rekisterit yritysten tosiasiallisista omistajista ovat keinoja tähän.
  • Lisäksi EU-maissa tulisi ottaa käyttöön yhteinen yhdistetty yhtiöverotuspohja, sillä nykyinen maiden välinen verokilpailu aiheuttaa valtavia verotulojen menetyksiä.
  • Vihreä eduskuntaryhmä on vaatinut myös kaivosveron säätämistä. Suomen ei pidä myydä luonnonvarojaan halvalla!
  • Yritysten vastuuta ympäristövaikutuksista on tiukennettava. Ei ole oikein, että yritys käärii voitot ja ympäristötuhot jäävät yhteiskunnan vastattaviksi. Hallituksen "normienpurkutalkoot" eivät saa tarkoittaa sitä, että ympäristörikosten ennaltaehkäisy ja valvonta heikkenee.
  • EU:n ei myöskään pidä suostua sellaiseen TTIP-sopimukseen, joka estää yksittäisiä maita säätämästä ympäristönsuojelun kannalta välttämättömiä lakeja tai pakottaa meidät heikentämään nykyistä ympäristölainsäädäntöä.

Verojen välttely ja harmaa talous on myös yksi suurimmista eriarvoisuutta aiheuttavista ja hyvinvointiyhteiskuntaa rapauttavista ongelmista. Tuloerot kasvavat ja peruspalveluista leikataan samalla kun kansainväliset yritykset keplottelevat verosuunnittelulla. Harmaa talous vääristää kilpailua, kun suuret yritykset saavat verokikkailulla kilpailuetua rehellisesti veronsa maksaviin yrityksiin verrattuna.

Hyvinvointiyhteiskuntaa joutuvat nyt kannattelemaan tavalliset ihmiset sekä pienet ja keskisuuret yritykset, joilla ei ole mahdollisuuksia tai halua verojärjestelyihin. Aiheellinen kysymys onkin, oliko veronkiertoon puuttuminen esillä yhteiskuntasopimusneuvotteluissa, vai siirrettiinkö niissä vain työnantajien kuluja työntekijöiden maksettaviksi? Oikeassa yhteiskuntasopimuksessa yritykset sitoutuisivat huolehtimaan verojalanjäljestään ja verojen maksamisesta Suomeen, jolloin vältyttäisiin hyvinvointipalveluiden romuttamiselta ja julkisen sektorin pienituloisten palkkojen alennukselta. Oikeudenmukainen verotus ei ole paljon vaadittu, kohdistuuhan verotus myös tavallisiin pienituloisiin palkansaajiin.

Hallituksen on nyt tuotava esityksensä siitä, miten se parantaa verotuksen oikeudenmukaisuutta:

  • Mitä hallitus tekee verovälttelyn lopettamiseksi?
  • Mitä hallitus tekee tuloerojen kaventamiseksi? Kohdennetaanko veronkevennyksiä niille pienituloisille julkisen sektorin työntekijöille, jotka ilmeisesti häviävät yhteiskuntasopimuksessa jälleen eniten?
  • Kiristyykö osinkoverotus? mitä tehdään yrityksille, jotka yhtaikaa irtisanovat työntekijöitä ja maksavat osinkoja omistajilleen? Hallituksella on vastuu tehdyn politiikan kokonaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Se ei saa piiloutua EK:n ja keskusjärjestöjen selän taa, oli kyse sitten ihmisten toimeentulosta, hyvinvoinnista, verotuksesta tai ympäristöstä.