— Outi Alanko-Kahiluoto

Hallituksen työllisyysavaukset lisäävät byrokratiaa ja kyykytystä

Outi alanko-Kahiluoto Työelämän muutos vaatii uudenlaisia keinoja työllisyyden parantamiseksi. Niiden perustana on oltava luottamus ihmisiin.

Työministeri Lindström esitteli aamupäivällä hallituksen työllisyysavaukset. Jälleen tuli selväksi, ettei keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus ole ymmärtänyt työelämän muutosta. 

Jatkossa työttömän on jo työnhaun alussa otettava vastaan myös muuta kuin oman alan työtä, jos oman alan työtä ei ole tarjolla. Työministeri Lindström ei kuitenkaan kyennyt tiedotustilaisuudessa tarkentamaan, mitä ammattitaitosuojan poistaminen käytännössä tarkoittaa. 

Tarkoituksena on ministerin mukaan laatia työ- ja elinkeinohallinnon virkailijoille ”selkeä ohjeistus”, jotta he pystyvät arvioimaan, milloin oman alan työtä on kunkin työttömän kohdalla tarjolla ja milloin ei. Ohjeistukseen turvautuminen tulee paitsi lisäämään työvoimahallinnon yksittäisten virkamiesten valtaa ja vastuuta, myös työttömien mielivaltaista kohtelua. Samalla lisätään sääntelyä ja byrokratiaa, joiden vähentämisen piti olla hallituksen tavoitteena. 

Linjaus on osoitus siitä, ettei hallituksessa eikä ministeriössä tajuta työmarkkinoiden muutosta. Kaikki avoimet työpaikat ja työtilaisuudet eivät nykypäivänä löydy enää ilmoitustauluilta ja työhallinnon nettisivuilta. Yhä useammin työllistyminen edellyttää, että ihminen työllistää itse itsensä tarjoamalla työpanostaan ja osaamistaan sinne, missä sille voi olla kysyntää. Sen arvioiminen, onko omaa työtä tarjolla vaikkapa humanistisia tai yhteiskuntatieteitä opiskelleille tai luovien alojen työntekijöille, voi olla käytännössä mahdotonta. Sama koskee usein myös pienten yritysten työpaikkoja melkein alalla kuin alalla. 

Varma tapa hankaloittaa työttömän itsensä työllistämistä on pakottaa työtön ottamaan heti työttömyyden ensimmäisten viikkojen aikana vastaan mitä tahansa työtä. Linjauksellaan hallitus osoittaa paitsi sen, ettei se tunne työelämän todellisuutta myös sen, ettei hallitus tosiaankaan arvosta myöskään koulutusta.  Työllisyysasteen aito kasvattaminen edellyttäisi kykyä ymmärtää paitsi työelämän muutos, myös kykyä ymmärtää korkealaatuisen koulutuksen merkitys elinikäiselle työllistymiselle. Valitettavasti hallitus ei kykene kumpaankaan. 

Ainoa hyvä uudistus hallitukselta on se, että jatkossa työttömällä on oikeus käyttää työmarkkinatukea nykyisen starttirahan tapaan. Jos työttömällä on yritysidea, hänellä on lupa kokeilla sitä menettämättä työttömyysetuuttaan.  Sääli on vain se, että oikeus koskee vain valtion maksamaa työttömyysetuutta, ei ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, joka riittäisi työmarkkinatukea paremmin yritysidean kokeilemiseen. 

Muut hallituksen esityksistä lähinnä lisäävät kyykyttämistä ja kyttäystä. Jatkossa työttömän on osallistuttava kaikille tarjolla oleville aktivointikursseille, jotta kursseille ei jäisi vapaita paikkoja, kuten ministeriön virkamies tiedotustilaisuudessa perusteli. Kiristyksen ymmärtäisi, jos TE-hallinnon kurssit vastaisivat aina työttömien tarpeita. Näin ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa ole. 

Huomattavasti järkevämpää olisikin laajentaa työttömän oikeutta omaehtoiseen kouluttautumisen ja opiskeluun työttömyyspäivärahalla. Silloin työtön voisi opiskella omien lähtökohtiensa ja tarpeidensa mukaan, ja opiskelu voisi aidosti parantaa työllistymisen edellytyksiä. Nykyään oikeus opiskella työttömyysetuudella riippuu liikaa yksittäisten virkamiesten ymmärryksestä ja johtaa työttömän kannalta ennakoimattomiin ja monesti epäoikeudenmukaisilta ja mielivaltaisilta tuntuviin päätöksiin. 

Sanktioiden lisääminen on ristiriidassa perustulon tavoitteen kanssa: perustulon ansiosta työtön voi opiskella ja kouluttautua omien tarpeidensa mukaan, jolloin kouluttautuminen myös parantaisi työllistymisen edellytyksiä.  Perustulo mahdollistaisi myös sen, että työtön voisi ottaa vastaan mitä tahansa työtä, ja jokainen tehty työtunti kasvattaisi käteen jääviä työtuloja.

Hallitus sen sijaan suunnittelee ottavansa käyttöön jopa 3-4 kuukauden mittaisen "työnäytteen", jolla työtön voisi osoittaa osaamisensa mahdolliselle työnantajalle, mutta josta työtön ei ilmeisesti saisi minkäänlaista palkkaa. Ravintola-alalla on nykyisin yleistä, että kokit tekevät yhden päivän työvuoron ilmaiseksi osoittaakseen, millaisia työntekijöitä ovat. Palkallisen koeajan pitäisi olla riittävä keino sekä työntekijälle että työnantajalle arvioida työsuhteen mielekkyyttä. Oikeistohallituksen linjana tuntuu olevan työttömien ja pienituloisten kyykyttäminen ja sanktioiden lisääminen. 

Kaikesta paistaa läpi se, ettei hallituksessa kyetä yhteiskunnan kokonaisvaltaiseen analyysiin, jossa nähtäisiin myös eri politiikan alueilla tehtyjen päätösten vaikutukset toisiinsa.  Hallituksen koulutuspolitiikka on Suomen työllisyyden ja talouden näkökulmasta tuhoisaa, sillä leikkaamalla koulutuksesta hallitus vie edellytykset uusien alojen ja työpaikkojen kasvulta. Leikkaamalla pienituloisimpien lääke- ja matkakorvauksista ja kasvattamalla terveyskeskusmaksuja hallitus lisää toimeentulotuen tarvetta, ja toimeentulotukiriippuvuus taas on kaikkien köyhyystutkijoiden mukaan pahin katiska ja kannustinloukku, joka tehokkaasti estää työn tekemisen. 

Hallituksen työllisyysavaukset näyttävät kimpulta risuja, joilla on tarkoitus piiskata työttömät töihin tilastoja rumentamasta. Valitettavasti pysyvää, kestävää ja köyhyyttä vähentävää työllisyyspolitiikkaa ei hallituksen työttömiä kurittavilla tempuilla tehdä. Työelämän muutos vaatii uudenlaisia keinoja työllisyyden parantamiseksi. Niiden perustana on oltava luottamus ihmisiin.