— Outi Alanko-Kahiluoto

Markkinamalli on sote-uudistuksen kompastuskivi

Moni miettii, miksi sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta on jälleen tullut lähes mahdoton tehtävä. Hallitus täydentää ja muuttaa lakiluonnostaan, ja sosiaali- ja terveysvaliokunta lähettää sen yhä uudestaan perustuslakivaliokunnan tarkastettavaksi. Vihreiden näkemys on, että syy löytyy tällä kertaa hallituksen ajamasta markkinalähtöisestä sote-mallista.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta sai sote-uudistusta koskevat lakimietintönsä valmiiksi vajaa kolme viikkoa sitten. Mietinnöt ovat tällä hetkellä perustuslakivaliokunnan käsittelyssä, minkä jälkeen sote-esitys palautetaan vielä kerran sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn.

Vaikka hallitus on valmistellut sote-uudistusta koko hallituskauden ajan, hallitus toi esityksensä sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapaudesta eduskuntaan vasta tämän vuoden maaliskuussa. Esitys oli kehnosti valmisteltu, mikä näkyy muun muassa siinä, että valiokuntakäsittelyssä sen pykälistä muuttui yli puolet.

Moni miettii, miksi sote-uudistuksesta on tullut näin mahdoton vyyhti. Lakiesityksiä täydennetään, muutetaan ja viedään perustuslakivaliokunnan tarkastettavaksi yhä uudelleen. Miksi perustuslakivaliokunta halusi vielä uudelleen lausua esityksestä? Miksi hallitus täysin poikkeuksellisesti täydensi esityksiä viime hetkellä?

Kaikki soten ongelmat palaavat lopulta yhteen ja samaan kompastuskiveen: hallituksen poliittiseen sopimukseen sisältämään markkinaehtoiseen laajaan valinnanvapausmalliin.

Kokoomuksen ajama markkinavetoinen sote-malli vaarantaa yhdenvertaisuuden ja perusoikeudet, joiden toteutumisesta eduskunta on vastuussa. Kaikille kansalaisille tulee varmistaa riittävät palvelut niin Helsingissä kuin Utsjoella. Tämän varmistaminen on markkinaehtoisessa mallissa mahdotonta. 
 
Integraatio heikkenee, samoin potilaan asema

Sote-uudistuksen tavoitteena oli integraation parantaminen. Käsitteellä integraatio tarkoitetaan tässä yhteydessä sosiaali- ja terveyspalveluiden tai perustason ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Toimiva integraatio tarkoittaa esimerkiksi sitä, että monialaista apua tarvitsevaa päihde- ja mielenterveysogelmaista ihmistä tai lastensuojelun asiakkaana olevaa lapsiperhettä ei juoksuteta luukulta toiselle, vaan sosiaali- ja terveyspalvelut saa samasta paikasta. Esimerkiksi kotikaupungissani Helsingissä on pyritty pääsemään irti poislähettämisen kulttuurista parantamalla lähiterveysasemien osaamista mielenterveysongelmissa. Tässä hallituksen esitys menee väärään suuntaan. Sote-asemille ei lakiesityksessä olla esimerkiksi antamassa lainkaan velvollisuutta järjestää mielenterveyspalveluita. 

Hallituksen sote-esityksessä sosiaalipalvelut jäävät ylipäätään lapsipuolen asemaan. Sosiaalipalvelut toimisivat maakuntien liikelaitoksen alaisuudessa, ja yksityisissä sote-keskuksissa olisi tarjolla lähinnä sosiaalipalveluiden neuvontaa, sillä perustuslain §124:ssä rajataan yksityisten toimijoiden mahdollisuuksia tehdä viranomaispäätöksiä. 

Lukuisat asiantuntijat ovat kritisoineet hallituksen markkinavetoista mallia siitä, että se pirstoisi hoitoketjut ja vaikeuttaisi erityisesti heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuutta saada palveluita. Hallitus vastasi kritiikkiin ilmoittamalla, että integraatio toteutetaan asiakassuunnitelmalla. Viime hetkellä hallitus vesitti myös asiakassuunitelman: viimeisimmässä esityksessä se ei enää velvoittaisi palveluntuottajaa eikä loisi potilalle mitään oikeuksia, minkä lisäksi se laadittaisiin vain harvoille, paljon palveluita tarvitseville ihmisille. Johtopäätökseni on: hallituksen markkinavetoinen sote-malli tekee kansalaisesta asiakkaan, mutta ilman asiakkaan kuluttajansuojaa. 

Kustannukset karkaavat

Markkinaehtoisuuden lisäksi hallituksen sote-esityksen toinen merkittävä ongelma on esityksen tuhlaavuus. 

Vaikka hallitus saisi esityksensä lopulta työnnettyä perustuslain neulansilmän läpi, esitys on katastrofi veronmaksajan näkökulmasta. Taatakseen palveluiden toteutumisen tilanteessa, jossa yksityinen markkinatoimija päättää viedä yrityksensä kannattavammille kalavesille, julkisen toimijan on tuotettava samat palvelut varmuuden vuoksi tuplana, jotta kansalaiset eivät sote-yrityksen häipyessä jää vaille elintärkeitä sote-palveluita. Tämä tuplarakenne nostaa kustannuksia ja pahentaa henkilöstöpulaa. 

Jos siis sote onnistuu menemään läpi perustuslakivaliokunnassa, se voi edelleen kaatua eduskunnan täysistunnon äänestyksessä. Paljon riippuu kokoomuksen kansanedustajista. 

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan mukaan suunniteltuun valinnanvapausmalliin siirtyminen yhtä aikaa koko maassa olisi ”valtava systeemitason riski”. Suomen itsenäisyyden ajan historian suurimman hallintouudistuksen kustannuksista ei myöskään ole olemassa minkäänlaista kustannusarviota.

Kokoomus on perinteisesti tunnettu tarkan menokurin puolueena. Ihmettelen, miten juuri kokoomus voi tukea kustannuksiltaan näin epävarmaa uudistusta, josta edes eduskunnan valtiovarainvaliokunta ei ole kuullut mielestään uskottavaa kustannusarviota. Kokoomuksen on turha puhua tulevissa vaaleissa menokurista samalla, kun he vievät eteenpäin taloudellisesti höttöisellä pohjalla olevaa sote-uudistusta.

Miten eteenpäin?

Alun perin sote-uudistuksen piti muun muassa hillitä sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvavia kustannuksia ja parantaa integraatiota eli sosiaali- ja terveyspuolen palveluiden yhteispeliä. Markkinamalli on suoraan ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa.

Soten ongelmat palaavat yksi kerrallaan valinnanvapauslakiin. Nyt on tehty paljon valmistelutyötä maakunnissa. Työ ei ole turhaa, mutta siitä täytyy poistaa markkinamalli.

Aiemmin esille nostettujen seikkojen lisäksi perustuslakivaliokunta on aiemmin huomauttanut EU-notifioinnin tarpeesta. Huomionarvoista on, että koko EU-notifikaatiolle ei olisi lainkaan tarvetta, mikäli valinnanvapausmalli pudotettaisiin sotesta pois.

Meille Vihreille on tärkeää vahvistaa julkista perusterveydenhuoltoa ja luoda sosiaali- ja terveyspalveluihin saumattomat hoivaketjut. Ennaltaehkäiseviä matalan kynnyksen palveluita tarvitaan enemmän. 

Emme vastusta julkisen sektorin kumppanuutta yksityisten toimijoiden kanssa: kansalaisen valinnan vaihtoehtoja voidaan lisätä tarkoituksenmukaisilla palveluseteleillä ja henkilökohtaisen budjetin kaltaisilla uudistuksilla. Ne pitää kuitenkin toteuttaa harkitusti ja hallitusti, jotta kokonaisuus pysyy hallinnassa. Toisin kuin keskustan, kokoomuksen ja sinisten hallitus, puolueeni Vihreät ei ole valmis uhraamaan sosiaali- ja terveyspalveluita markkinoille eikä jättämään heikommassa asemassa olevaa kansalaista oman onnensa nojaan. 


Outi Alanko-Kahiluoto
kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen
 


Lue lisää siitä, miten Vihreät uudistaisi sosiaali- ja terveyspalveluita.