— Ozan Yanar

EU:n ja Suomen on suitsittava verovälttelyä tarmokkaammin

Euroopan unioni menettää omien arvioidensa mukaan aggressiivisen verosuunnittelun ja verovälttelyn takia jopa 1000 miljardia euroa vuodessa menetettyinä verotuloina. Summa on sama kuin Espanjan bruttokansantuote tai koko unionin budjetti seitsemän vuoden ajalta. Se kuulostaa syystäkin kohtuuttomalta etenkin säästökuurien keskelle joutuneiden EU-kansalaisten korviin.

Keskustelu yritysten aggressiivisen verosuunnittelun haitoista on tiivistynyt viime vuosina. Konkreettisia toimia sen suitsimiseksi on EU:lta kuitenkin vielä jouduttu odottamaan.

Myös suomalaiset menettävät verohallinnon arvioiden mukaan noin 320 miljoonaa euroa suuryritysten aggressiivisen verosuunnittelun vuoksi vuosittain. Veroparatiisikeskustelu leimahti hiljattain myös Suomessa, kun kansalaisjärjestö Finnwatch julkisti tammikuussa raportin, jonka mukaan suomalaisyritykset hyödyntävät yleisesti veroparatiiseja liiketoiminnassaan. Finnwatchin mukaan 20 suurimmalla suomalaisella yrityksellä on yli 225 tytäryhtiötä Belgiassa, Alankomaissa, Luxemburgissa ja muissa yrityksille suunnatuissa veroparatiiseissa.

Heti perään Helsingin Sanomat teetti oman selvityksensä suomalaisyritysten veroparatiisikytkennöistä ja löysi yli tuhat Sveitsissä ja Luxemburgissa vuosina 1996–2013 perustettua yritystä, joilla on kytkentä Suomeen tai suomalaisiin. HS:n mukaan suomalaiset yksityishenkilöt ja yritykset ovat hallinnoineet Sveitsin ja Luxemburgin kautta useita miljardeja euroja.

Vaikka verosuunnittelu on laillista, asiaa seuraavat järjestöt puhuvat perustellusti yritysvastuusta ja veromoraalista. Laittoman veronkierron ja laillisen verosuunnittelun väliin jää nimittäin iso harmaa alue, jota erityisesti isot kansainväliset yritykset pystyvät halutessaan hyödyntämään.

Media on viime vuosina tuonut esiin Mehiläisen, Attendon ja Kevan kaltaisten toimijoiden kyseenalaisia verojärjestelyjä. Yksittäisten yritysten toiminnan ruotimista olennaisempaa olisi puuttua rakenteisiin, jotka sallivat tällaisen verosuunnittelun.

Verovälttelyn voidaan katsoa olevan ongelmallista sekä kehitysmaiden että kehittyneiden maiden näkökulmasta. Se johtaa haitalliseen kilpajuoksuun veroasteista, mikä puolestaan vaikeuttaa julkisten palvelujen rahoittamista.

OECD:n viime vuonna julkaisema raportti listaa yhteiskuntien kokeman verokadon lisäksi ongelmiksi muun muassa suuryritysten saaman epäreilun kilpailuedun suhteessa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä investointipäätösten vääristymisen.

Verovälttely heikentää myös kansalaisten ja yritysten luottamusta verotusjärjestelmiin, mikä voi johtaa vapaaehtoisen verojenmaksuhalukkuuden laskuun.

Ratkaisuina verovälttelyyn on esitetty maakohtaista kirjanpitoa, jonka idea on, että verot maksettaisiin siellä, missä taloudellinen toiminta oikeasti tapahtuu, eikä voittoja siirrettäisi esimerkiksi siirtohinnoittelun avulla alhaisen verotuksen maihin. EU:ssakin asia on ollut esillä, mutta erityisesti Saksa ja Iso-Britannia ovat haranneet vastaan.

Myös Suomen hallitus on valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen verovälttelyn vastaisista ulostuloista ja hallitusohjelmassa tehdystä lupauksestaan huolimatta liittynyt empijöiden joukkoon verovälttelyn kitkemisyrityksissä. Suomi asettui neuvostossa tukemaan kantaa, jonka mukaan maakohtaisesta raportoinnista voidaan neuvotella seuraavan kerran vasta kesällä 2018.

Myös muut EU-tasolla ehdotetut toimenpiteet ovat saaneet jäsenmaiden keskuudessa ristiriitaisen vastaanoton. Muun muassa esitykset laajemmasta verotustietojen vaihdosta joutuivat viime vuonna vastatuuleen Luxemburgin ja Itävallan äänekkään vastustuksen vuoksi.

Usein verokeskustelussa nousee esiin kysymys, voimmeko houkutella kansainvälisiä sijoituksia Suomeen ja onko Suomella varaa kansainväliseen verokilpailuun. Olennaisempi kysymys olisi kuitenkin, onko kenelläkään varaa verokilpailuun ja hyödyttääkö verovälttelyn aikaansaama verokilpailu kansalaisten hyvinvointia.

Viime vuosina Euroopassa virinnyttä keskustelua ei pitäisi päästää sammumaan. Yksittäisten maiden toimet ovat toki tärkeitä. Esimerkiksi eri maiden valtionyhtiöt voivat toimia tässä edelläkävijöinä. Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Pekka Haavisto piti viime viikonloppuna Vihreiden puoluevaltuuskunnassa puheen, jossa hän painotti valtio-omisteisten yritysten verojalanjäljen tärkeyttä. Haavisto alleviivasi puheessaan, että on tärkeää, että Suomen valtion yritykset maksavat veronsa mahdollisuuksien mukaan juuri Suomeen ja että he tulevat ottamaan tämän esille ja korostavat sitä jatkossa.

Verovälttely on asia, johon on järkevää tarttua koko EU:n tasolla. EU:n on pakko löytää poliittinen tahto, jolla tukitaan porsaanreikiä, joiden turvin suuryritykset välttelevät veroja. Lisäksi parannusten on pakko olla tuntuvia eikä lobbarien ja etujärjestöjen vesittämiä. Siksi on elintärkeää, että uusi europarlamentti tarttuu tähän ongelmaan edeltäjiään tarmokkaammin.

Ozan Yanar

Kirjoittaja on Vihreiden eurovaaliehdokas.

Jaa sivu: