— Ozan Yanar

Turvapaikanhakijalasten tilanteessa on valtavasti parannettavaa – Oikeusvaltion on pidettävä hyvää huolta kaikista Suomessa asuvista lapsista

Tapasin alaikäisinä Suomeen tulleita turvapaikanhakijoita. Puhuimme yhdessä tulevaisuudesta ja unelmista. Puhuimme siitä, mitä kukin heistä haluaisi tehdä koulut käytyään. Yksi heistä halusi sähköasentajaksi. Toinen ei ollut varma, haluaisiko lääkäriksi vai juristiksi. Kolmas heistä halusi opettajaksi. Hänen mukaansa opettajan ammatti on tärkeä, sillä opettajat vaikuttavat yhteiskuntaan niin valtavasti.

Vuonna 2015 turvapaikkaa Suomesta haki n. 3000 alaikäistä lasta ja nuorta. Lapset tai nuoret on voitu lähettää turvaan sodan keskeltä tai he ovat joutuneet erilleen vanhemmistaan pakomatkan aikana. Koska näillä lapsilla tai nuorilla ei ole huoltajaa mukanaan, he ovat riippuvaisia siitä, miten heistä huolehditaan täällä.  Siksi he ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Heillä saattaa olla taustallaan sotaan, vainoon, väkivaltaan tai sen uhkaan liittyviä kokemuksia.  

Kaikilla alaikäisinä Suomeen tulleilla lapsilla ja nuorilla on oikeus peruskoulutukseen ja sitä kautta kouluterveydenhuoltoon. Sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti että Ylen uutinen kertovat kuitenkin, että totuus palveluiden toteutumisessa on toinen. THL:n raportin mukaan joissain kunnissa terveydenhuoltopalveluita on evätty turvapaikanhakijalapsilta. Yle puolestaan kertoo, että joissain kunnissa lastensuojelu ei ole ottanut käsiteltäväkseen vakaviakaan tapauksia. Lasten oikeuksien laiminlyönti on vastoin lakia ja kansainvälistä lasten oikeuksien sopimusta.

Enemmistö Suomeen alaikäisinä tulleista on saanut turvapaikan tai oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella. Luvat ovat kuitenkin määräaikaisia, ja niiden jälkeen on haettava jatkolupaa, mikäli lapsi tai nuori haluaa pysyä Suomessa.

Viime vuosina nuorille turvapaikanhakijoille on alettu myöntää vuoden mittaisia oleskelulupia, jotka täytyy hakea joka vuosi uudestaan. Toistuvat oleskelulupaprosessit lisäävät nuorten huolta ja stressiä tulevaisuuden tilasta, mikä vaikuttaa päivittäiseen jaksamiseen. Lyhyitä jatkolupia myönnetään usein siihen asti, että nuori täyttää 18 vuotta. Täysi-ikäistä turvapaikanhakijaa kohdellaan jo aikuisena, ja siksi hänellä on erittäin korkea riski saada kielteinen oleskelulupapäätös ja tulla karkotetuksi.

Täysi-ikäinen nuori voidaan karkottaa siitäkin huolimatta, että hänellä olisi toisen asteen tutkinnon suorittaminen kesken ja sopeutuminen Suomeen olisi sujunut hyvin. Tällaisesta tilanteesta uutisoi tällä viikolla Aamulehti, joka kertoi lukiota suorittavasta Hasanista. Hasan pärjää lukiossa erinomaisesti ja puhuu suomea sujuvasti. Hasanin tilanne ei ole yksittäistapaus: myös aiemmin tapaamillani nuorilla voi olla edessä sama kohtalo. Kun he täyttävät 18 vuotta, heistä tulee lain edessä aikuisia. Heidän kohtelunsa voi muuttua yhdessä yössä.

Suomi on polkenut turvapaikanhakijalasten ja -nuorten oikeuksia jo vuosia. Nyt osa heistä, jotka ovat alaikäisinä Suomeen tulleet, ovat karkotusuhan alla. Siitäkin huolimatta, että monet heistä ovat tulleet osaksi yhteiskuntaa, oppineet kielen ja opiskelleet alusta asti tavoitteenaan työllistyminen Suomeen. Päätöksillään Suomi on kieltämässä näiden nuorten unelmat.

Seitsemän keinoa parantaa yksin maahan tulleiden lasten ja nuorten asemaa:

  • Lasten oikeudet koulutukseen, kattavaan sairaanhoitoon ja terveydenhuoltoon taataan jokaiselle lapselle ja nuorelle sinä aikana, kun he oleskelevat Suomessa.

  • Alaikäisenä maahan tulleiden ja juuri 18 vuotta täyttäneiden pakkopalautukset lopetetaan.

  • Turvapaikkapuhuttelut tehdään lapsen tai nuoren ikä huomioiden. Alaikäisten kuulemiseen erikoistuneet asiantuntijat tekevät alaikäisten turvapaikanhakijoiden puhuttelut.

  • Suomeen syntyneet siteet huomioidaan oleskelulupapäätöksissä. Lapset ja nuoret ovat usein integroituneet yhteisöön hyvin: he ovat käyneet Suomessa koulua, oppineet kielen, käyneet kesätöissä ja hankkineet harrastuksia. On nuoren etu, että hän saa jäädä turvalliseen yhteisöön, jonka osa hän jo on.

  • Oleskelulupapäätökset johdonmukaistetaan, ja nuorille myönnettyjen vuoden mittaisten oleskelulupien ketjuttaminen lopetetaan.

  • Yksintulleiden lasten tukiasumiseen laaditaan velvoittava henkilökuntamitoitus. Henkilökuntamitoitus sidotaan kaikkien asumisyksiköiden osalta lastensuojelulakiin.

  • Yksintulleiden lasten perhesijoituksia lisätään, ja perhesijoituksen toimenpiteitä selkiytetään.