— Panu Laturi

Kymmenen vuoden käyttölupien jatko olisi riittänyt Loviisan ydinvoimalle

Ja sitten asiaa olisi voitu harkita uudelleen Vihreiden puheenjohtaja ministeri Tarja Cronbergin sijainen ministeri Tuija Brax jätti valtioneuvoston pöytäkirjaan tänään eriävän mielipiteen koskien Loviisan ydinvoimalaitosyksiköiden käyttölupien pidentämistä. Vihreiden mielestä olisi Loviisan yksiköiden käyttölupia tullut esitettyjen 20 vuoden (Loviisa 1) ja 23 vuoden (Loviisa 2) sijasta tullut tässä vaiheessa pidentää 10 vuodella. ERIÄVÄ MIELIPIDE Koskee ydinlaitoksen käyttölupaa koskevan esityksen kohtaa 1. eli lupaa Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttöön (valtioneuvoston istunto 26.7.2007). Loviisa 1 ja Loviisa 2 laitosyksikköihin kuuluvien ydinpolttoaine- ja ydinjätehuollon kannalta tarpeellisten rakennuksien ja varastojen ydinenergialain 20 §:n mukainen käyttölupa tulisi Loviisa 1:n osalta esitetyn 20 vuoden ja Loviisa 2:n osalta esitetyn 23 vuoden sijasta tässä vaiheessa myöntää molemmille laitosyksikölle 10 vuodeksi eli 31.12.2017 saakka sekä laitosyksikköihin kuuluville ydinpolttoaine- ja ydinjätehuollon kannalta tarpeellisille rakennuksille ja varastoille 31.12.2017 saakka. Fortum Power and Heat Oy on lisäksi esityksen mukaan velvoitettava tekemään ydinvoimalaitoksen kattavat turvallisuusarvioinnit vuoden 2015 loppuun mennessä. Perustelut esitettyjä käyttölupia lyhyemmille käyttöluville pohjautuvat ydinenergialain (1987/990) mukaiseen yhteiskunnan kokonaisedun mukaisuutta arvioivaan tarkasteluun. Ydinenergian käytön tulee olla, sen eri vaikutukset huomioon ottaen, yhteiskunnan kokonaisedun mukaista (Ydinenergialain 1 ja 5 §). Ydinvoimayksiköiden käyttölupien jatkamista olisi siksi tarkasteltava myös osana Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan kokonaisuutta. Ydinenergialain 24 § mahdollistaa luvan voimassaoloa koskevan määräajan pituuden harkinnan. Ydinenergialaissa säädettyjen yleisten periaatteiden ottaminen huomioon harkinnassa olisi tässä tapauksessa ollut perusteltua, koska Loviisan ydinvoimalan laitosyksiköiden kohdalla yhteiskunnan kokonaisedun mukaisuutta koskeva harkinta on tehty laitoksen rakentamista koskevan periaatepäätöksen tekemisen yhteydessä 1970-luvulla. Ydinenergian käytön yhteiskunnan kokonaisedun mukaisuutta tulisi myös vanhojen laitosten käyttölupien jatkamisen yhteydessä tarkastella suhteessa ilmastonmuutoksen takia viime vuosina täydellisesti muuttuneeseen toimintaympäristöön. Yli 20 vuoden päähän Suomen energiapolitiikkaa sitovaa päätöstä ei tulisi tehdä näennäisesti teknisenä päätöksenä, vaan se tulisi kytkeä osaksi valmisteilla olevaa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiapoliittista strategiaa. Suomen on pidemmällä aikavälillä jo pelkästään Euroopan Unionissa tehtyjen päätösten seurauksena nykyistä merkittävästi enemmän lisättävä uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Ydinvoimalla on havaittu olevan kielteisiä vaikutuksia suuressa mittakaavassa tapahtuvaan uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen, käyttöönottoon ja vientiin. Muilta osin esitykseen ei ole huomautettavaa. Tuija Brax oikeusministeri
Jaa sivu: