— Panu Laturi

Vaalirahoituslain rikkominen rangaistavaksi

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli hämmästytti viime viikon A-Studiossa paljastamalla, että hän tarkoituksella ja tietoisesti rikkoo vaalirahoituslakia. Perusteena hän käytti sitä, että rikkomisesta ei ole erikseen säädetty rangaistusta. Toivon, että keskusta selkeästi irtisanoutuu Kallin toiminnasta.

Kysyn, onko ryhmäpuheenjohtaja Kallin kanta siitä, ettei vaalirahoituslakia tarvitse noudattaa, koko puolueen ja sen eduskuntaryhmän jakama? Vastuullisessa tehtävässä toimivan Kallin kantana tuntuu nyt olevan, ettei lakeja tarvitse kunnioittaa niin kauan kuin niiden noudattamatta jättämisestä ei ole luvassa rangaistusta.

Suomalainen yhteiskuntajärjestelmä on pitkään perustunut lain kunnioitukseen ja siihen, että meillä on myös ohjaavia lakeja, joiden noudattamatta jättämisestä ei ole erikseen säädetty rangaistusta. Tästä huolimatta nämä lait ovat tehty samalla tavalla noudatettaviksi kuin ne, joiden rikkomisesta voidaan tuomita rangaistukseen.

Haluaako Kalli tarkoituksella vesittää avoimuuden lisäämiseksi säädetyn vaalirahoituslain? Lain tarkoitus on, että jokainen kansanedustaja avoimesti kertoo kampanjan aikaisista taloudellisista sitoumuksistaan. Nythän emme voi tietää, kenen pussiin Kalli eduskunnassa pelaa, äänestäjiensä vai salaisen lahjoittajansa. Lain mukaan eduskuntavaaleissa jokaisen yli 1 700 euron lahjoituksen antaja on ilmoitettava.

Vaalirahoituslain ilmoitusvelvollisuuden rikkominen on tehtävä rangaistavaksi. Sopiva rangaistus voisi olla esimerkiksi kampanjaan lahjoituksena saadun summan suuruinen sakko sekä lahjoittajalle että lahjoituksen saaneelle kansanedustajalle.

Niin kauan kun eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalli kieltäytyy kertomasta, kuka hänen salainen tukijansa on, vaalirahoituslakia voi kutsua Lex Kalliksi. Juuri tällaisten tapausten ja epäilyksien estämiseen laki on nimittäin tarkoitettu. 

Jaa sivu: