— Panu Laturi

Puolueen jäsenyys ja valta

Kuva: Antti-Juhani Johansson

Puolueiden ongelmista ja jäsendemokratiasta on viimeisen vuoden aikana käyty paljon keskustelua. On kirjoitettu vasemmiston kriisistä, on puhuttu siitä, että puolueet ylipäätään ovat kriisissä. Esimerkiksi suurista puolueista keskustan ja SDP:n jäsenmäärä on laskenut viimeisten vuosikymmenien aikana huomattavasti.

Uskon, että massapuolueiden aika on ohi. Puolueet eivät enää ole samassa asemassa kuin sata vuotta sitten, jolloin esimerkiksi keskusta koulutti maaseudun oppimatonta väestöä tai demarit kaupunkien heikosti koulutettua työväestöä siihen, että he osaavat pitää puolensa yhteiskunnassa ja pystyvät osallistumaan täysipainoisesti poliittiseen päätöksentekoon. Tämän tehtävän on ottanut yleissivistystä tarjoava peruskoulu. Puolueiden orkesterit, näytelmäpiirit ja muun harrastustoiminnan ovat korvanneet poiittisesti sitoutumattomat yhdistykset ja järjestöt.

Tämä on ollut oikeaa kehitystä. Ei politiikkaa kaikkialla tarvita. Puolueita tarvitaan luomaan ja päättämään poliittisesta linjasta. Kansalaiset voivat päättää, mille politiikalle haluavat äänensä antaa.

Tämä ei yksin riitä puolueiden rooliksi. Helsingin Sanomien Jaakko Hautamäki nosti äskettäin esiin tärkeän kysymyksen siitä, miten puolueiden jäsenet voivat vaikuttaa puolueiden poliittiikkaan ja linjauksiin myös vaalien välillä. On selvää, että puolueisiin liittytään sen takia, että voitaisiin vaikuttaa puolueessa tehtävään politiikkaan kunta-, valtakunnan ja Euroopan tasolla.

Otimme ensiaskeleen jäsendemokratian lisäämiseksi puolueessa, kun päätimme järjestää jäsenäänestyksen puheenjohtajavalinnastamme ensi keväänä. Tämä on ratkaisu, jolla saamme lisättyä jäsentemme vaikutusvaltaa myös tulevaisuudessa.

Jäsenten vaikutusvaltaa on lisättävä myös suurista poliittisista linjoista päätettäessä. Puoluekokouksemme hyväksyi viime keväänä Kallion seudun Vihreiden aloitteen, jossa esitettiin puolueen jäsenten mielipiteiden kartoittamista tärkeimmistä kysymyksistä säännöllisesti nettiä apuna käyttäen. Esityksen mukaan jäsenistölle esitettäisiin joukko poliittisen linjanvedon kannalta oleellisia kysymyksiä. Päätöksen kysymisestä tekisi puoluehallitus.

Tämä hyväksytty puoluekokousaloite on askel eteenpäin puoluedemokratiassa. Olemme tehneet tämän vuoden aikana valmisteluja, jotta saisimme kyselyt käyntiin ensi vuoden puolella. Kyselyihin tarvittava ohjelmisto on hankittu, ja parhaillaan käydään keskustelua tarkemmasta toteuttamistavasta.

Nähdäkseni puolueet eivät ole niin pahassa kriisissä kuin julkisuudesta saattaisi ymmärtää. Kriisi on totta vain, jos tavoitteena on toimia vanhanaikaisen massapuolueen tavoin. Modernit puolueet miettivät uusia toimintatapoja. Puoluedemokratian lisääminen sekä henkilövalinnoissa että poliittissa linjauksissa on niistä keskeisimpiä.

Valinta on kaikille puolueille yhtä yksinkertainen: haluavatko ne päästää jäsenensä osaksi päätöksentekoa vai jättää vaikuttamisen vain puolue-eliitin etuoikeudeksi. Kasvavan puolueen on otettava jäsenistönsä mukaan päätöksentekoon.

Jaa sivu: