— Panu Laturi

Sorry, Soini ja Putkonen, maailma on muuttunut

Suomessa on käynnissä poliittinen murros, joka näyttää kiteytyvän protestiksi seuraavissa vaaleissa. Uudeksi kuninkaantekijäksi ovat muodostuneet Perussuomalaiset, tai oikeammin Timo Soini ja vanha ammattiyhdistyslegenda Matti Putkonen.

Olemme tilanteessa, jossa valitaan Suomen suunta: menemmekö kohti uutta Suomea vai käännymmekö takaisin kohti vanhoillista ja suurteollisuuteen nojaavaa, Kekkosen ajan Suomea. Nyt päätetään, jatkammeko sillä menestyksen tiellä, joka nosti Suomen 1990-luvun laman jälkeen. Se tie perustuu kansainvälisyyteen ja uudistumiseen. Se on tie vapauteen, dynaamisuuteen ja avoimuuteen.

Siksi olen huolestunut Suomen puolesta. Huoltani ei vähentänyt perussuomalaisten tuore vaaliohjelma, jonka luin eilen. Ohjelma on suorastaan vastakohta sille, mikä on ollut Suomen menestyksen salaisuus ja mitä Suomen pitäisi tulevaisuudessa olla.

Jos Soini on vallassa, voimme sanoa ”hei hei” kansainvälisyydelle, luovalle vapaalle ilmapiirille ja avoimuudelle: Perussuomalaisten poliittinen ohjelma määrittelee perussuomalaiset ”kansallismieliseksi ja kristillissosiaaliseksi” puolueeksi. Ohjelman perusteella perussuomalaiset on nationalistinen, kansallisromantiikan aikakaudelle haikaileva vanhoillinen konservatiivipuolue – puolue, jolle Euroopan unioni on se suuri saatana.

Jos Soini on vallassa, voimme sanoa ”hei hei” vapaudelle ja yksilöllisyydelle: Perussuomalaiset ilmoittavat, että haluavat ”jättää Suomen tuleville sukupolville moraaliselta tasoltaan paremmassa kunnossa kuin se on tänä päivänä”. Perussuomalaiset määrittelevät ohjelmassaan sitä, mitä on olla oikea suomalainen ja mitä oikea suomalaisuus on – oikeaa ja väärää tapaa olla suomalainen. Pelottavinta on, että tätä tavoitettaan perussuomalaiset haluavat edistää myös koulutuspolitiikan keinoin: puolueen poliittisessa ohjelmassa esimerkiksi määritellään, millä tavalla ja sävyllä historiaa tulisi suomalaisille opettaa. 


Jos Soini on vallassa, voimme sanoa ”hei hei" vapaalle kritiikille ja kulttuurille: Perussuomalaiset haluavat politisoida myös kulttuurin. Perussuomalaisten mielestä ”kulttuuristamme on huolehdittava poliittisin keinoin”, sillä tämä edistää kansallisen identiteetin rakentumista. Sitä vaaditaan, sillä ”yhteinen kansallinen identiteetti edistää myös kansalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta”. Perussuomalaiset kokevat suomalaisen kulttuuriperinnön museoimisen olevan ensisijaista. Se on vastakohta vihreiden linjalle, joka on uuden luominen, vapaus ja kokeilemaan kannustaminen.

En tiedä muista, mutta minulle tämä kaikki tuo mieleen maat, joissa puolue määrittää, mikä on moraalisesti oikein ja väärin – maat kuten, Neuvostoliitto tai Malesia.

Perussuomalaiset pidetään poissa hallituksesta vain sillä, että Vihreät saavat tarpeeksi korkean kannatuksen syrjäyttääkseen perussuomalaiset. Samaa mieltä asiasta on myös perussuomalaisten puheenjohtaja:

– Jos vihreät saavat yhdenkin paikan enemmän kuin me, se on siinä. Siinä olen Anni Sinnemäen kanssa samaa mieltä, että samaan hallitukseen emme mahdu, Soini kommentoi jo tammikuun lopulla Helsingin Sanomissa.

Jos me haluamme menestyä myös tulevaisuudessa, meidän on tehtävä paljon töitä. Vapaamielisen, avoimen Suomen kannattajilla ei ole varaa nukkua näissä vaaleissa, jos he eivät halua kuria ja järjestystä sekä perussuomalaisten määrittämää moraalia. Vain vihreät voivat estää perussuomalaisten pääsyn hallitukseen.

Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa perussuomalaisiin. Todellisuus on aivan muuta kuin mitä perussuomalaiset haluavat. Yhtenäiskulttuurin aika on ohi. Kansainvälisyys ja globalisaatio ovat tosiasioita. Työpaikat hajaantuvat.

Tulevaisuutta eikä työpaikkoja voi laskea enää Kekkosen aikaiselle suuryrityspolitiikan huomaan. Ihmiset haluavat estää ilmastonmuutoksen ja säilyttää ympäristön. Ihmiset kannattavat tasa-arvoista avioliittolakia.

Maailma on muuttunut. Sorry, Timo ja Matti.

 

Jaa sivu: