— Paula Pohjanrinne

Ratkaiseeko raha vaalit?

Elin runsaat kymmenen vuotta poliittista hiljaiseloa ja olen nyt saanut seurata vaalikamppailua oikeastaan ensimmäisen kerran näin läheltä - itse asiassa aivan sisäpiiristä - sekä "järjestävänä" osapuolena, Oulun läänin Vihreän piirijärjestön hallituksen jäsenenä, että itse ehdokkaana. Vaalityö on ollut erittäin antoisaa ja mielenkiintoista. Olen oppinut kaikenlaista uutta ja tavannut monia erilaisia ihmisiä. Kävi ensi sunnuntaina miten kävi, voin sanoa, että kokemuksena tämä on ollut henkisesti tavattoman rikastuttava. Taloudellisesti kokemus on ollut lähinnä köyhdyttävä. Kun vaaleja järjestellään, joudutaan usein puhumaan rahasta - ihan käytännön tasolla. Mitä mikäkin ilmoitus ja mainos maksaa? Suuri yleisö ehkä välttämättä tiedosta sitä tosiseikkaa, että vaaleihin uppoaa paljon rahaa. Toimittajat tuntuvatkin ottaneen tavakseen nykyisin kysyä ehdokkaalta, kuinka suuri vaalibudjetti tällä on. Kuulin äskettäin jonkun sanoneen, että mitä vaalibudjetteihin tulee, niin euro näyttää muuttuneen markaksi. "Viime vaaleissa alin vaalibudjetti, jolla pääsi Vaasan vaalipiiristä eduskuntaan, oli 17 000 euroa. Nyt kaikilla Keskustan ehdokkailla on 50 000 euron vaalibudjetit." (Vihreä lanka 2.3.2007) Joku ehdottelikin jo, että vaalibudjeteille pitäisi asettaa jokin raja. Eikö se palvelisi kaikkien etua, jos vaalikamppailun kustannuksille todellakin asetettaisiin jokin yhteisesti sovittu yläraja? Sen lisäksi, että se tulisi kaikille puolueille varmaankin halvemmaksi, ja asettaisi kunkin puolueen omatkin ehdokkaat tasavertaisempiin asemiin, jonkinlaisen rajan vetäminen palvelisi mielestäni ennen kaikkea demokratiaa. Kun joillakin ehdokkailla on runsaasti enemmän rahaa käytettävissään kuin toisilla, on selvää, että nämä rahakkaammat - tuli se raha sitten puolueelta, yksityisiltä tukijoilta tai omasta kukkarosta - saavat sanottavansa paremmin esille kuin ne, joilla rahaa ei ole. Eli ratkaiseeko raha sittenkin sen, kuka eduskuntaan valitaan? Vaalibudjetteja yhteen laskiessa tulee mieleen sekin kysymys, kenen hyödyksi valtaviksi paisuneet vaalibudjetit loppujen lopuksi koituvat? Saako äänestäjä muhkeiden vaalikampanjoiden avulla todellakin enemmän tietoa valintansa tueksi? Luulen, että suurimmat hyötyjät vaalikampanjoista löytyvät mediayhtiöiden ja mainostoimistojen omistajaportaasta. Mikäs siinä, kierrättyyhän se raha sitäkin kautta. Mutta minne joutuvatkaan ne lukuisat vaalijulisteet ja mainokset ja lippulappuset ja kiiltäväpintaisetkin pamfletit ja lehti-ilmoitukset ja jättitarrat, joita sillä rahalla painetaan? Lisää kysymyksiä: mistä se kaikki raha tulee? Alle 1 700 euron tukisummista ei tarvitse tehdä tiliä minnekään, mutta entä silloin, kun niitä 1 699,90 euron panoksia kertyy useita peräkkäin ja saman pankin tileiltä? Vihreät ovat jo pitkään vaatineet vaalirahoitusta julkiseksi, ehkä sekin jo osaltaan rajoittaisi budjettien paisumista. Tämän kirjoituksen voi helposti leimata kateellisen katkeraksi kitinäksi, koska itselläni ei ole ollut rahaa käytettävissä vaalikamppailuun, eikä puolueenikaan pääse suurilla kampanjarahoilla pullistelemaan. Mutta vaikka en olisikaan itse kilpailemasta paikasta Arkadianmäellä, kokisin järjettömäksi sen, että joku laittaa menemään kahden keskivertokansalaisen vuositulojen verran rahaa vaalikampanjaan. Eiköhän sillekin rahalle löytyisi tarpeellisempi osoite. Parhaiten demokratiaa palvelisi se, että kampanjoitaisiin puhtaasti asiatasolla. Tuotaisiin selkeästi esiin omia mielipiteitä ja kantoja eri asioihin, eikä spekuloitaisi sillä, minkä väriset hiukset tulevalla pääministerillä on, vai onko niitä kenties ollenkaan. Minun on vain luotettava siihen, että äänestäjillä on hereillä olevat hoksottimet, joiden avulla he osaavat valita ehdokkaansa asiaperusteilla, eivätkä piirrä äänestyslappuunsa jotain numeroa vain siksi, että se on teeveestä ja joka pellon pientareelta tuttu. (Tämän jutun kirjoitin paikallislehden vaalipalstalle, ja toivoisin, että tämä herättäisi aiheena keskustelua... Koska en ole seuraavissakaan vaaleissa, enkä sitä seuraavissa, valmis pistämään rahaa - en kenenkään rahaa - palamaan tonnitolkulla ;))
Jaa sivu: