— Pekka Haavisto

Venäjästä

Suomen virallisissa suhteissa Venäjään kilpailee kaksi eri linjaa: asiat hoidetaan joko Brysselin kautta tai perinteisellä bilateraalisella tavalla. Kummankin tarttumapinta Venäjän todellisuuteen on hyvin ohut, ja Suomen on syvennettävä Venäjä-suhdettaan uusilla tavoilla. Lisääntyvät suorat kansalais- ja taloudelliset yhteydet yli rajan tuovat myös uusia vaikutusmahdollisuuksia. Mikään EU-maa ei jätä Venäjä-suhteitaan vain EU:n yhteisen ulkopolitiikan varaan. Esimerkiksi Ranska ja Saksa vaalivat suoria Venäjä-suhteitaan. Toisaalta Venäjän talouden riippuvuus EU:n yhteismarkkinoista ja energiamarkkinoista korostaa esimerkiksi EU:n energia- ja kilpailukomissaarien asemaa. Suomen vahvuus on suorista Venäjä-suhteista tuleva osaaminen, joka on hyödyksi myös EU:ssa. Tämä koskee niin kansalaisjärjestöjen kuin talouselämän suoria suhteita. Venäjä-tutkimuksen tasoon Suomessa tulisi kiinnittää huomiota: miksi kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa on niin harvoin suomalaisten Venäjä-osaajien artikkeleita? Onko Venäjä-tutkimuksemme jäänyt liikaa kiinni menneisyyteen? Koko tiedotteen yhdessä Vihreiden puheenjohtaja, työministeri Anni Sinnemäen kanssa pidetystä ulkopoliittisesta lounastilaisuudesta voi lukea täältä.
Jaa sivu: