— Pekka Haavisto

Ottawan miinasopimusta tarvitaan

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta käsitteli tänään jalkaväkimiinat kieltävää Ottawan sopimusta. Kannatan Suomen liittymistä Ottawan sopimukseen. Tässä perusteluni: Ottawan sopimus syntyi vuonna 1997 kansalaisjärjestöjen aloitteesta. Liikkeellä olivat aktiivit, jotka olivat saaneet tarpeekseen jalkaväkimiinojen hallitsemattoman käytön tuhoista siviiliväestölle kriisialueilla. Sopimukseen on liittynyt 157 maata. Suomi on ainoana EU:n jäsenvaltioista sopimuksen ulkopuolella.

Olen itse tehnyt kansainvälistä työtä maailman kriisialueilla kahdeksan vuotta. Monissa näissä kohteissa jalkaväkimiinat ja räjähtämättömät rypälepommit olivat todellinen ongelma. Pakolaiset eivät voineet muuttaa takaisin koteihinsa miinaongelman vuoksi. Balkanilla naapurit siirtelivät miinoja toistensa reiteille etnisen vihanpidon vuoksi. Tilanteet olivat erittäin vaarallisia myös ammattimaisille miinanraivaajille.

Sopimuksella on jo nyt ollut myönteinen vaikutus. 1990-luvulla jalkaväkimiinoilla oli vuosittain lähes 25 000 uhria. Määrä on pienentynyt neljään tuhanteen. Vaikka suurvallat vielä miinoja valmistavatkin, markkinat ovat tyrehtyneet. Jos Suomi haluaisi tulevaisuudessa jatkaa jalkaväkimiinojen käyttöä, se joutuisi valmistamaan ne itse.

Suomen alkuperäinen tavoite oli liittyä Ottawan sopimukseen 2006. Eduskunnan vuonna 2004 hyväksymässä turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa linjattiin Suomen liittyvän Ottawan sopimukseen vuonna 2012. Tämä vahvistettiin myös vuoden 2009 selonteossa.

Eduskunta on edellyttänyt, että puolustusvoimille hankitaan miinoja korvaavaa suorituskykyä. Näin on tapahtunut - on hankittu mm. viuhkapanoksia, pimeänäkölaitteita ja lennokkeja. Korvaavat hankinnat ovat edenneet aikataulussa.

Ottawan sopimuksen syntyhistoria on poikkeuksellinen. Se osoittaa, että myös kansalaismielipiteellä on vaikutusta kansainvälisessä politiikassa. Nyt on aika toimia kahdessa asiassa: suurvallat Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat on saatava mukaan Ottawan sopimukseen. Ja humanitaarista miinanraivausta ja miinauhrien auttamista on jatkettava. Suomi on nyt tässä työssä mukana vuosittain noin viidellä miljoonalla eurolla.

Jaa sivu: