— Pekka Haavisto

Saammeko uuden Venäjän?

Olin vaalitarkkailijana Venäjällä 1993, Venäjän historian ensimmäisissä vapaissa vaaleissa. Liikuimme Dzershinskin kaupunkia ympäröivissä pienissä kylissä, lumi pöllysi pimeillä pikkuteillä. Äänestyspaikoilla soi torvimusiikki, Leninin rintakuvista oli pyyhitty pölyt, vodkapöydät notkuivat kouluille tehdyissä äänestyssaleissa. Kun lippu oli pudotettu uurnaan, pantiin tanssiksi. Vaalit olivat kansanjuhla. Monet äänestäjät olivat äimistyneitä, kun puolueita oli NKP:n lisäksi valittavana muitakin. Vanha pappa riiteli, miksei hän voi käyttää koko perheensä äänestyslippuja. "Yritättekö te väittää, etten minä tietäisi, miten minun perheeni äänestää?", hän tivasi vaalivirkailijoilta. Siitä asti olen seurannut aktiivisesti duuman vaaleja.

Nyt seurasin vaaleja myös Golos-kansalaisjärjestön ja Moskovan Radio Echon nettisivujen kautta. Ensimmäinen havaintoni oli, että vaaleissa vaikuttaminen kiinnosti venäläisiä, ja valtapuolue Yhtenäinen Venäjä oli vaikeuksissa - niin kuin vaalien tuloksestakin voi päätellä.

Arvioin Venäjää siinä kisassa, johon he itse ovat ilmoittautuneet: Venäjä on perustuslakinsa mukaan monipuoluedemokratia. Duuman vaaleissa Golos-järjestön 3000 itsenäistä vaalitarkkailijaa raportoi noin 4500 rikkomusta vaalikampanjassa ja äänestyspaikoilla - kunnes viranomaisten asettamalla sakolla Golosin interaktiivinen nettisivusto suljettiin. Golos teki mielestäni esimerkillistä työtä puuttumalla väärinkäytöksiin ja mahdolliseen vaalivilppiin. Golos-kansalaisjärjestön toiminta muistuttaa meitä myös siitä, että Venäjällä kansalaisaktiivisuus ja kansalaistoiminta ovat voimissaan.

Venäjän kansalaisten protesti näytti nyt kanavoituvan kommunistisen puolueen kautta, joka lisäsi kannatustaan. Suomen etu on, että Venäjällä on aktiivinen ja monista puolueista koostuva duuma, joka käy keskustelua. Monet venäläisistä ystävistäni ovat kritisoineet menneen duuman kautta - duumaa on pidetty vain hallituksen kumileimasimena. Oma suosikkini Venäjän puolueiden joukossa on ollut Jabloko-puolue, joka puolueista eniten on pitänyt ympäristökysymyksiä esillä. Valitettavasti se näyttää nyt jäävän seitsemän prosentin äänikynnyksen alapuolelle.

Venäjän talouskasvu on viime aikoihin asti ollut poikkeuksellisen vahvaa korkean öljynhinnan vuoksi. Haasteena on kuitenkin infrastruktuurin uusiminen, pienevä määrä opiskelijoita korkeakouluissa, vähäinen patenttien määrä verrattuna esimerkiksi Kiinaan ja vaikeudet saada high-tech -tuotantoa käyntiin Venäjällä. Medvedev ei turhaan puhu Venäjän modernisaation tarpeesta. Aalto-yliopiston start-up -yrityspaja tekee paljon yhteistyötä nuorten venäläisten yrittäjien kanssa. Nuoret suomalaiset opiskelijat tekevät tässä uskomattoman tärkeää työtä.

Venäjää on pidetty haastavana liiketoimintaympäristönä ja sen raskasta byrokratiaa kompastuskivenä. Esteitä voidaan kuitenkin tasoittaa muutenkin kuin sanelemalla naapurille miten asiat tulisi hoitaa.

Opiskelijoiden lisäksi yhteistyötä ja vaihto-ohjelmia olisikin syytä kehittää myös Suomen ja Venäjän virkamiesten, hallintoalan työntekijöiden sekä asiantuntijoiden välillä. Näillä pehmeillä keinoilla Suomen on mahdollista olla mukana vaikuttamassa Venäjän modernisaatioon ja siinä samassa saada itsekin arvokasta oppia naapurimme toimintakulttuurista.

Uusi duuma tekee lopullisen päätöksen myös Venäjän WTO-jäsenyydestä, kun sopimus ratifioidaan ja otetaan osaksi Venäjän lainsäädäntöä. Venäjän WTO-jäsenyys tasoittaa tietä uusille investoinneille. Tämä on suomalaisten yritysten kannalta tärkeä asia.

Suomen etu on myös EU:n ja Venäjän välisen viisumivapauden toteuttaminen. Se lisäisi rajanylityksiä Suomen ja Venäjän välillä 2,5-kertaisesti. Kahdeksan miljoonan rajan ylityksen sijaan vuodessa olisi 20 miljoonaa rajanylitystä. Yksittäisistä Suomen ja Venäjän yhteistyötä lisäävistä toimista viisumivapaus olisi kaikkein tärkein. Sillä olisi myös Suomen talouselämälle erittäin suuri merkitys. 1990-luvulla Suomessa pelättiin köyhää ja kurjistuvaa Venäjää.

Ajattelimme, että itärajan tulee kohta ylittämään joukko köyhtyneitä ryysyläisiä ja mietimme, panemmeko heitä vastaan tykkejä vai soppatykkejä. Valitsimme soppatykit. Nyt itärajan takaa tullaan maserateilla ja lamborghineilla, ja meillä on taas vaikeuksia - miten suhtaudumme vaurastuneisiin venäläisiin? Soppatykkien sijaan voimme tarjota heille hyviä majoituspalveluja, korkeatasoista suomalaista luomuruokaa, turvallisuutta, luonnonrauhaa - ja aitoa suomalaista tasa-arvoa, jossa ihmisen arvo tulee muusta kuin hänen lompakkonsa paksuudesta. Venäjällä on aina ihmetelty ja ihailtukin suomalaisten syvää vakaumusta ihmisten tasa-arvosta. Se on meidän perusarvojamme - pidetään siitä kiinni.

PS. Venäjän kielen sana dúma tarkoittaa ajatusta, mietettä. Sekä Venäjällä että Suomessa tuumaillaan. Naapuruus on läsnä myös kielessämme.

Jaa sivu: