— Pekka Haavisto

Vastauksia Vanhasen vaalikoneen kysymyksiin

Hyvä Matti, Suomen Kuvalehdessä julkaistiin Sinun 17 kysymyksen vaalikoneesi. Kysymyksesi olivat pitkiä ja perusteellisia, mutta ne olivat niin hyviä, että päätin varastaa vähän aikaa vaalikiertueen lomassa ja vastata niihin. Tässä siis minun vastaukseni, jotka löydät kysymystesi jälkeen. Toivotan Sinulle henkilökohtaisesti iloa ja voimia uusissa tehtävissäsi sekä hyvää kevättä.

T. Pekka Haavisto

Vaalikone Vanhasen tapaan: 17 kysymystä presidenttiehdokkaille

Tasavallan presidentillä on vahva asema ulkopolitiikan johtamisessa ja hänellä on myös muita valtaoikeuksia. Jos tekisin vaalikoneen ehdokkaille, koostuisi se seuraavista kysymyksistä:

1. Suomi on toivottavasti kohta YK:n turvallisuusneuvoston jäsen ja vuorollaan sen puheenjohtaja. Kaksi suurvaltaa hyökkää Iranin väitettyjä ydinlaitoksia vastaan ja tuhoaa ne estääkseen maata valmistamasta ydinasetta. Suomelle ei puheenjohtaja-asemasta huolimatta etukäteen kerrottu yllätyshyökkäyksestä. Iskun jälkeen molemmat suurvallat pyytävät Suomelta ymmärtämystä ratkaisulleen ja kutsuisivat teidät mielellään vierailulle. Miten toimitte ja miten Suomi suhtautuisi turvaneuvostossa asiaan?

Sotilaallinen isku toisen valtion alueelle ilman YK:n turvallisuusneuvoston mandaattia rikkoo kansainvälistä oikeutta, olivatpa iskun tavoitteet millaisia tahansa. Iranin kriisi tulee ratkaista neuvotteluteitse siten, että YK:n turvallisuusneuvosto Saksalla vahvistettuna, kuten on tapahtunut tähän saakka (P5+1), jatkaa keskusteluja Iranin kanssa tarkkailijoiden päästämisestä Iranin ydinlaitoksille. Pidän tässä EU:n ja Venäjän yhteistyötä aivan avainkysymyksenä.

Jos olisi tapahtunut kuvatunlainen isku, YK:n turvallisuusneuvosto pitäisi heti kutsua koolle asiaa käsittelemään. Jos Suomi olisi tuolloin turvallisuusneuvoston jäsen, kannattaisin turvallisuusneuvoston nopeaa koollekutsumista. Mikäli iskun takana olisi kaksi suurvaltaa, olisi todennäköistä, että ne käyttäisivät tuolloin veto-oikeuttaan turvaneuvostossa, eikä päätöslauselmaa syntyisi. Tästä huolimatta edustaisin kantaa, jonka mukaan kriisin ainoa oikea tapa on neuvotteluratkaisu, jossa Iranin ydinohjelma saadaan kansainväliseen valvontaan.

2. Teette vienninedistämismatkan Aasiaan ja matkan varrelle osuu luontevasti valtio, joka ei uskontoonsa perustellen hyväksy homoutta ja käyttää edelleen ruumiillisia rangaistuksia. Maassa on suomalaisyrityksille mielenkiintoinen investointimahdollisuus. Suomalaiset ihmisoikeusjärjestöt vetoavat, että ette johtaisi valtuuskuntaa kyseiseen maahan. Miten menettelette?

Hyvin monissa maailman maissa on eri ryhmiä – eri uskontokuntia, naisia, seksuaalisia vähemmistöjä ja niin edelleen – diskriminoivaa lainsäädäntöä. Myös näissä maissa on presidentin vierailtava, koska keskustelu, dialogi ja kommunikaatio ovat usein ainoa keino demokratian, ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja hyvän hallinnon edistämiseksi. Ei auta, että linnoittaudumme tänne Suomeen ja korostamme omaa erinomaisuuttamme, vaan meidän on oltava maailmalla liikkeellä.

Matkustaisin maahan, antaisin kauppavaltuuskunnan tehdä omaa työtään, mutta maan valtiojohdon kanssa nostaisin esiin ihmisoikeuskysymykset ongelmana, joka myös vähentää suomalaisyritysten halukkuutta investointeihin.

Mikäli johonkin maahan kohdistuvat YK:n tai EU:n päättämät sanktiot tai matkustusrajoitukset, en silloin tietenkään tasavallan presidenttinä sinne matkustaisi, ellei kysymys olisi jostakin YK:n tai EU:n valtuuttamasta erillisestä neuvottelutehtävästä.

3. Euroopassa asuva uiguurien ihmisoikeusaktivisti on tullut EU:n säännösten mukaisesti Suomeen ja perustanut tiedotustoimiston. Hän esiintyy julkisesti voimakkaasti Kiinan johtoa vastaan. Kiina esittää kysymyksen, joka on tulkittava kehotukseksi häätää henkilö Suomesta. Monet pelkäävät kiistan heijastuvan kauppasuhteisiimme. Mikä on kantanne?

Presidenttinä tukisin kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan toimintavapautta Suomessa. Meillä toimii Suomessa jo nyt erilaisia solidaarisuusryhmiä ja kansalaisryhmiä, jotka ottavat kantaa maailman konfliktialueisiin ja kriisipesäkkeisiin omista lähtökohdistaan. Tämä on täysin normaalia kansalaistoimintaa.

En myöskään puuttuisi toimintaan toisinpäin: Jos Indonesiassa tai Brasiliassa toimii suomalaisten metsäyritysten toimintatapoja siellä vastustavia kansalaisryhmiä tai ympäristöaktivisteja, en paheksuisi näiden maiden hallituksille tai valtionpäämiehille asiaa. Kaikkialla täytyy olla kansalaistoiminnan vapaus. Se vie yhteiskuntaa eteenpäin.

4. Suomen aluevesillä kaapataan matkustajalaiva, jossa on mukana 300 venäläistä turistia. Venäjä tarjoaa asevoimiensa virka-apua tilanteen selvittämiseen. Meillä poliisijohto katsoo, että kyseessä on poliisiasia ja poliisiylijohtaja ilmoittaa pitävänsä päätöksentekovallan itsellään. Mikä on toimintalinjanne pääministerin koolle kutsumassa ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan (UTVA) kriisikokouksessa?

Vai kutsutteko itse kokouksen Mäntyniemeen? Kenellä on mielestänne toimivalta tehdä ratkaisut: poliisiylijohtajalla, hallituksella vai presidentillä? UTVA:n kokousta valmisteltaessa puolustusministeriön kansliapäällikkö ilmoittaa, että valmistelun ohjaus kriisijohtamisessa kuuluu kokonaismaanpuolustuksen määritelmän mukaisesti hänelle - ei pääministerille. Kumman puolelle asetutte?

Ensin soittaisin pääministerille ja varmistaisin, että UTVA on kutsuttu koolle ja presidentti osallistuu sen kokoukseen, koska kysymys on asiasta, joka liittyy myös Suomen ulkopolitiikkaan. Olisin puhelinyhteydessä Venäjän presidenttiin ja kiittäisin heidän tarjoamastaan virka-avusta todeten, että omat viranomaisemme ovat jo liikkeellä ja pystyvät tilanteen kaikin puolin hoitamaan.

Asian käsittelyssä lähtisin siitä, että kysymyksessä on rikollinen toiminta Suomessa ja poliisiasia. Varmistaisin kuitenkin, että poliisijohto on asianmukaisesti yhteydessä puolustusvoimiin kaiken mahdollisen virka-avun saamiseksi puolustusvoimilta siinä tapauksessa, että tilanne kriisiytyy, ja joudutaan esimerkiksi siviilien nopeaan evakuointiin alukselta. Tällainen tilanne voisi syntyä, jos esimerkiksi kaappaajat uhkaisivat räjäyttää aluksen, jollei heidän vaatimuksiinsa suostuta.

Tukisin pääministeriä tilanteen johtamisessa, ja antaisin hänelle presidenttinä kaiken tuen siinä, että Suomen omien viranomaisten yhteistoiminta on saumatonta. Ottaisin itse vastuun asian ulkopoliittisen puolen hoitamisesta. Mikäli pelastusapua esimerkiksi lisähelikopterien tai pelastusalusten muodossa tarvittaisiin, pitäisin huolen siitä, että myös Ruotsin ja muiden naapurimaiden pelastuspalvelut ovat tilanteessa toimintavalmiina.

5. Eräs toinen sotilaallisesti liittoutumaton maa ilmoittaa luottamuksellisesti, että he aikovat lähiaikoina hakea Naton jäsenyyttä. Mikä on toimintalinjanne?

Kiittäisin ilmoituksesta ja erityisesti siitä, että asia kerrotaan Suomelle etukäteen. Näin ei aina ole tapahtunut. Sen jälkeen kutsuisin koolle ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan ja kävisin luottamuksellisen keskustelun pääministerin ja valiokunnan kanssa Suomen toimintalinjasta.

Mielestäni oikea toimintatapa olisi, että päivänä jolloin toisen maan Nato-hakemus tulee julkisuuteen, Suomi ilmoittaisi, että se tekee itsenäisesti omat turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa oman harkintansa mukaisesti, eikä toisen maan tekemillä ratkaisuilla ole suoraa vaikutusta Suomen kantoihin.

Toisen maan tekemä jäsenyyshakemus Natoon varmasti käynnistäisi Suomessa kansalaiskeskustelua ja poliittista keskustelua, kuten muutkin lähialueillamme tapahtuvat suuret ulko- ja turvallisuuspoliittiset muutokset. On tärkeää, että Suomi aina tekee itsenäisesti omat ratkaisunsa.

6. Venäjä ilmoittaa uuden presidenttinsä toimesta tiivistävänsä yhteistyötä Naton kanssa ja ilmoittaa olevansa valmis yhteisen neuvoston sijasta strategiseen kumppanuuteen ja toimiin yhteisten kriisivalmiuksien parantamiseksi. Mikä on toimintalinjanne?

Olemme jo nyt mukana Naton Partnership for Peace –toiminnassa, kuten myös Venäjä. Jos Venäjän ja Naton yhteistyö tiivistyy tällä foorumilla, Suomi voi luontevasti olla siinä mukana. Mikäli Naton ja Venäjän välille synnytetään uusia instituutioita, olisi tärkeää, että Suomi ja Ruotsi voisivat olla niissä mukana vähintään tarkkailijastatuksella. On tärkeää että tiedämme, millaista keskustelua esimerkiksi Itämeren turvallisuuskehitykseen liittyvistä asioista käydään, eikä meidän ole hyvä olla poissa sellaisista pöydistä.

7. Eurooppa-neuvoston pysyvä puheenjohtaja kutsuu neuvoston jäsenet - ei siis teitä - kokoukseen keskustelemaan yhdessä uuden valitun Venäjän presidentin kanssa. Mikä on toimintalinjanne?

Käyn keskustelun pääministerin kanssa tilanteesta. Hän edustaa Suomea Eurooppa-neuvostossa perustuslain 66 pykälän mukaisesti. Olisin tavannut Venäjän presidentin kahdenvälisesti jo aikaisemmin, ja kävisimme pääministerin kanssa lävitse ne asiat, jotka Venäjän ja Suomen sekä Venäjän ja EU:n suhteessa olisivat juuri nyt tärkeitä. Antaisin ajatuksia pääministerin puheenvuoron valmisteluun.

Jos kysymyksessä olisi muu kuin Eurooppa-neuvoston virallinen kokous, esillä jokin Suomen kannalta erityistä painoarvoa vaativa kysymys ja pääministeri sitä pyytäisi, voisi valtioneuvosto poikkeuksellisesti päättää, että tasavallan presidentti osallistuu pääministerin sijaan kokoukseen. Tähän perustuslain 66 pykälä myös antaa mahdollisuuden.

8. Hallitus on ohjelmassaan antanut lupauksen kansalaisille ja luottoluokittajille, että valtion velkasuhde käännetään laskuun tämän vaalikauden kuluessa. Kevään kehysriihessä käy ilmi, että hallitus ei kykene uskottaviin ratkaisuihin budjettiaukon kattamiseksi.

Oletteko valmis keskustelemaan pääministerin kanssa ratkaisusta, jossa hän käyttäisi uhkaa uusien vaalien järjestämisestä päätösten ajamiseen läpi ja te puolestaan ilmoittaisitte, että teette asiasta lähipäivien kuluessa ratkaisun nähtyänne, pystyykö hallitus noudattamaan ohjelmassaan antamaansa sitoumusta?

Presidentin ei pidä puuttua sisäpolitiikan kysymyksiin. Antaisin tukeni pääministerille ja hallitukselle heidän tehdessään vaikeita ratkaisuja, mutta viime kädessä eduskunta päättää, nauttivatko pääministeri ja hallitus eduskunnan tukea. Jos ei saada muodostettua eduskunnan tukea nauttivaa hallitusta, ovat uudet vaalit väistämättömät.

9. Käy ilmi, että Pohjoismaissa on säästötarpeiden takia ilmennyt kasvavaa valmiutta ilmatilakuvayhteistyön lisäksi siirtyä yhteiseen ilmatilan valvontaan ja sitä kautta voimien yhdistämiseen ilmatilan puolustamisessa. Käy ilmi, että Natolla ei ole mitään tällaista yhteistyötä vastaan.

Yhteistyö kytkeytyy luontevasti nykyisen hävittäjäkalustomme vanhenemista seuraavaan päätöksentekoon uusista hävittäjistä ja niiden määrästä. Samalla käy ilmi, että säästösyistä Nato-maat olisivat halukkaita siirtämään osan Baltian ilmavalvonnasta Suomelle ja Ruotsille. Mikä on toimintalinjanne?

Olen valmis kehittämään Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä muun muassa ilmatilan valvonnan ja merivalvonnan osalta. Mielestäni voidaan myös tutkia niitä pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuuksia, joita muun muassa Stoltenberg-raportti taannoin nosti esiin. Natolla on Baltiaa varten oma puolustussuunnitelmansa, ja jättäisin sen Naton ja Naton jäsenmaiden asiaksi. Viron kanssa jatkaisin edelleen aktiivista kahdenvälistä yhteistyötä, johon voi kuulua muun muassa tietojenvaihtoa, yhteisen koulutuksen järjestämistä ja niin edelleen.

10. Turvaneuvostokaudellamme kriisi Israelin ja Palestiinan välillä kärjistyy jälleen väkivallaksi. Yksi ministereistämme ottaa yksipuolisen Israelin tuomitsevan kannan, josta unohtuu pois maininta Israelin oikeudesta puolustautua. Toinen ministeri reagoi tähän syyttämällä puoluekokouksessaan palestiinalaisia yksipuolisesti provokaatiosta. Kukaan ei tunnu tietävän Suomen linjaa. Miten menettelette?

Pidän presidentillisen puheenvuoron, joka kirkastaa Suomen linjan Lähi-idässä. Tuemme itsenäistä palestiinalaisvaltiota, mutta samalla Israelin turvallisuus on taattava, emmekä hyväksy mitään Israeliin kohdistettavaa uhkaa. Suomi tuomitsee jyrkästi mm. Gazan alueelta Israelin puolelle tehtävät raketti-iskut, jotka ovat olleet omiaan viivyttämään koko alueen rauhanprosessia. Samoin israelilaisten sotilaiden kidnappaukset. Israelilta vaatisimme vetäytymistä rajan väärälle puolelle tehdyistä setlementeistä sekä palestiinalaisvankien vapauttamista. Tarvittaessa alueelle pitäisi saada kansainvälinen, YK:n johtama rauhanturvaoperaatio turvaamaan Israelin ja uuden palestiinalaisvaltion välisen rajan rauhallisuus.

11. Korkeimman hallinto-oikeuden presidentiksi on ehdolla liberaali ja konservatiivi. Kumman nimitätte?

Nimitän henkilön joka on pätevämpi tehtävään kokemuksensa perusteella. Pitäisin myös huolta naisten ja miesten tasa-arvosta kaikkia nimityksiä tehdessäni.

12. Jos paljastuu, että Yhdysvallat on käyttänyt aluettamme luvatta vankikuljetuksiinsa ja rikkonut Suomen lakia, miten menettelette?

Mikäli Suomen läpi on ollut laitonta kauttakulkua, ja siihen olisivat syyllisiä jonkin toisen maan viranomaiset, Suomi tekisi nootin ja vaatisi asianomaiselta maalta selvitystä tapahtuneesta. Tämä koskisi mitä tahansa laitonta Suomen kautta tapahtunutta kauttakulkua.

13. Jos paljastuu, että Venäjän ilmavoimien koneet ovat uudelleen ryhtyneet loukkaamaan ilmatilaamme Suomenlahdella, miten menettelette?

Suomen tulee vaatia kaikista rajaloukkauksista ja ilmatilan loukkauksista asianmukainen selvitys. Suomen on tärkeää näyttää, että seuraamme myös ilmatilaloukkauksia ja meiltä lähtevät omat koneemme kentältä osoittamaan loukkaajalle, että hänet on huomattu ja rekisteröity.

15. On tehty päätös kutsua hallitusten välinen konferenssi koolle neuvottelemaan EU:n perussopimukseen muutos, jolla tehdään mahdolliseksi päättää jäsenmaiden kokoaman pysyvän kriisirahaston rahoista enemmistöpäätöksellä, jotta mikään yksittäinen jäsenmaa ei voi estää päätöksentekoa.

Ranskasta, Romaniasta ja Latviasta neuvotteluvaltuuskuntiin osallistuvat presidentti, pääministeri ja ulkoministeri. Suomesta valtuuskunta on ollut perinteisesti pääministeri ja ulkoministeri. Esitättekö, että teidän tulisi nyt presidenttinä osallistua neuvotteluun ”valtiosopimuksesta” ja jos niin, johtaisitteko valtuuskuntaa vai olisitteko pääministerin avustaja?

EU:n perussopimusten muutokset ovat valtioiden välisiä sopimuksia ja siten osa ulkopolitiikkaamme. Presidentin on myös näitä asioita seurattava. Pitäisi jatkuvaa yhteyttä asiassa pääministeriin ja valtioneuvostoon, mutta en itse toimisi neuvotteluvaltuuskunnan johtajana, vaan jättäisin tehtävän pääministerille ja ulkoministerille, kuten on tähän saakka menetelty.

Käyttäisin kuitenkin presidentin vaikutusvaltaa tarvittaessa esimerkiksi tapaamalla kahdenvälisesti kollegojani Ranskasta, Romaniasta ja Latviasta, ja keskustelemalla myös sopimusuudistukseen liittyvistä asioista silloin, kun näissä on ajettava Suomen etua. Koordinoisin tämän hyvin pääministerin ja ulkoministerin kanssa, koska Suomella voi olla vain yksi ulkopolitiikka.

16. Pitäisikö Mäntyniemeen rakentaa suomalaisuutta edustava rantasauna ja kenellä katsoisitte olevan velvollisuus tehdä tätä koskeva esitys?

Käsittääkseni Mäntyniemessä on jo sisäsauna, ja presidentin kesäasunnolla Kultarannassa rantasauna. Tyytyisin näihin. Verorahoilla on näinä päivinä parempaakin käyttöä, ja presidenttinä haluaisin näyttää esimerkkiä asioiden tärkeysjärjestyksestä. Jos ulkomaiset vieraat kaipaisivat ulkosaunaa pirauttaisin pääministerille Kesärantaan, onko hänellä ehkä sauna jo valmiiksi lämpimänä.

17. Mikä on ohjeenne, pitääkö valmistella Palestiinan valtion tunnustaminen itsenäiseksi ilman rauhaa Israelin kanssa?

Antaisin neuvotteluohjeen, jonka mukaan Suomen on yhteistyössä pohjoismaiden ja EU:n kanssa valmisteltava Palestiinan tunnustamista, ja mielestäni EU:n pitäisi kaikin tavoin tässä pyrkiä yhtenäiseen ratkaisuun. Neuvotteluohjeeseeni kuuluisi, että osana Palestiinan itsenäisyyttä Israelin turvallisuus on taattava, tarvittaessa kansainvälisen YK-operaation turvin.

Jaa sivu: