— Pekka Haavisto

Annanin vetäytyminen lohduton uutinen

Kofi Annanin vetäytyminen Syyrian rauhanvälityksestä oli lohduton uutinen. Istuin sen kuullessani Konalassa Dorocis Cafessa, ja paikan syyrialainen omistaja oli epätoivoinen: ”Tehkää jotakin! Omatkin sukulaiseni ovat keskellä taisteluja.”

Inhimillisen hädän määrä Syyriassa kasvaa päivä päivältä. Opposition laskelmien mukaan kuolonuhreja olisi jo 19.000. Uutiskuvat kuolleista tai vammautuneista lapsista satuttavat myös katsojaa. Emme ole ulkopuolisia.

Kofi Annan aloitti välitystyönsä helmikuussa, ja hänen kuusiosainen rauhansuunnitelmansa oli yksinkertainen: kaikkien osapuolten yhteistyö rauhanvälittäjän kanssa, tulitauko, humanitaarisen avun salliminen, pidätettyjen vapauttaminen, lehdistön työn salliminen ja kansalaisten mielipiteen vapaus.

Hyvällä tahdolla osapuolten tulitauko olisi johtanut neuvotteluihin. Niitä neuvotteluja ei koskaan syntynyt. Kansainvälinen yhteisö ei pystynyt painostamaan presidentti Bashar al-Assadin hallintoa, koska YK:n turvaneuvosto ei pystynyt sopimaan sanktioista. Oppositiokin lähti etsimään neuvottelujen sijaan sotilaallista voittoa Assadin hallinnosta – ehkä uskoen, että ennemmin tai myöhemmin sen tueksi tulee kansainvälinen sotilaallinen interventio Libyan malliin.

Libya ja Syyria ovat kuitenkin erilaisia. Gaddafilla oli heikko palkka-armeija, Assadilla vahvat Iranin ja Venäjän aseistamat puolustusvoimat. Venäjä ja Kiina turhautuivat lännen voimankäyttöön Libyassa, eikä niitä ole enää helppoa saada YK:n turvaneuvostossa yhteisten päätösten taakse.

Kofi Annan sanoi eroilmoituksessaan, että YK:n ja Arabiliiton erityislähettiläs ei voi toivoa rauhaa enemmän kuin konfliktin osapuolet, enemmän kuin YK:n turvaneuvosto ja enemmän kuin kansainvälinen yhteisö. Hän purki turhautumistaan siihen, että rauhanvälittäjä ei ole saanut osapuolten ja YK:n turvaneuvoston täyttä tukea.

Myös Suomi on ollut mukana norjalaisen kenraalimajurin Robert Moodin johtamassa aseettomassa 300 hengen tarkkailijaoperaatiossa Syyriassa. Tarkkailijat ovat joutuneet erittäin vaikeisiin tilanteisiin koettaessaan hillitä konfliktia ja selvittäessään väkivallan seurauksia. Kaikkien väkivaltaan syyllistyneiden on hyvä muistaa, että tulee päivä, jolloin tekemisistään joutuu vastuuseen.

YK:n pääsihteerin Ban Ki-Moonin ja Arabiliiton on pian nimitettävä Annanin rauhanponnistelujen jatkaja. Epäonnistuiko Annan työssään? Ei, sillä hän yritti parhaansa tilanteessa, jossa YK:n turvaneuvoston tulisi mandaattinsa mukaisesti toimia kansainvälisen rauhan puolesta. Turvaneuvosto ei pystynyt antamaan Annanille kyllin vahvaa tukea. Annanin seuraajan tehtävä ei siis ole helppo.

Suomi hakee YK:n turvaneuvoston jäsenyyttä vuosille 2013-2014. Jos meistä tulee jäseniä, silloin on meidänkin asiamme löytää kansainvälisesti hyväksytty ratkaisu Syyrian kriisiin.

 

Jaa sivu: