— Pekka Haavisto

Itella ja Rautaruukki

Tällä viikolla on saatu uutisia kahdesta suomalaisten kannalta tärkeästä yhtiöstä, Rautaruukista ja Itellasta.

Itellan yt-uutiset eivät tulleet yllätyksenä. Yhtiön vaikea tilanne oli esillä jo syksyn työmarkkinakierroksella. Kannetun postin määrä on vähentynyt dramaattisesti. Sähköposti ja sähköinen laskutus ovat korvanneet suuren osan perinteistä kirjepostia. Laskua on ollut myös sanoma- ja aikakauslehtien kantomäärissä.

Itella joutuu tässä tilanteessa leikkaamaan omia kustannuksiaan monin eri tavoin, samalla kun se pitää kiinni postilain määrittelemästä yleispalvelusta, johon kuuluu mm. postin jakaminen kaikkiin talouksiin viitenä päivänä viikossa. Kansalaiset arvostavat hyviä postipalveluita. Myös sanoma- ja aikakauslehdet ovat niistä riippuvaisia. Noin viidennes sanomalehdistä jaetaan normaalin päiväjakelun mukana.

Suomessa muutos postimäärien suhteen on ollut hitaampaa kuin muissa Pohjoismaissa. Jos kehitys jatkuu niiden mallin mukaisena, postimäärät vähenevät entisestään. Toisaalta on voimakkaasti kasvavia aloja – esimerkiksi verkkokappojen pakettien jakelu. Pakettijakelussa Itellalla on monia kilpailijoita, mutta sen on pystyttävä toimimaan tehokkaasti näillä kasvavilla markkinoilla.

Yt-neuvottelut ovat aina ikävä uutinen. On tärkeää, että yt-neuvotteluissa työntekijöiden oikeusturva otetaan täysimääräisesti huomioon. Itella on valmistautunut käyttämään niin eläkeratkaisuja, muutosturvaa kuin Uusi polku -nimistä koulutus- ja työllistämisohjelmaa osana yt-prosessia. Myös yhteistyö työvoimaviranomaisten kanssa on avainasemassa.

Työntekijöillä on oikeus odottaa Itellalta oikeudenmukaista kohtelua myös vaikeana aikana. Postin suuret asiakkaat odottavat postilta kilpailukykyistä hinnoittelua. Kansalaisten kannalta on tärkeää, että postipalvelut ja niiden laatu säilyvät. Ja moni kutsuisi postia mieluummin edelleen postiksi kuin huonosti kieleemme istuvaksi Itellaksi. Ehkä sekin päivä vielä nähdään!

--

Viikon toinen uutinen liittyy Rautaruukkiin. Rautaruukki on osa suomalaista teollisuushistoriaa. Vuonna 1960 perustettu yritys luotiin hyödyntämään kotimaisia malmivaroja ja turvaamaan telakka- ja muun metalliteollisuutemme raaka-ainehuolto. Keskiviikon uutinen oli ruotsalaisen SSAB:n ja Rautaruukin yhdistyminen. Kahden pienen pohjoismaisen teräsyhtiön yhdistyessä syntyy uusi, kansainvälisesti merkittävä toimija erikoisteräksissä.

Rautaruukki ja muut eurooppalaiset teräsyhtiöt ovat viime vuodet kärsineet Euroopan talousahdingosta ja massiivisen tuotannon syntymisestä Aasiaan. Uudessa yhtiössä sekä Hämeenlinnan että Raahen tuotantolaitokset tulevat olemaan keskeinen osa teollista strategiaa. Pääkonttoritoimintoja siirtyy Tukholmaan, mutta teollinen tuotanto Suomessa ja Ruotsissa jatkuu. SSAB:n kautta uudella yhtiöllä on jalansija myös USA:n markkinoilla. Uudelta pohjoismaiselta yhteistyöltä voi nyt odottaa parempaa tulevaisuutta kuin mihin yhtiöt yksinään olisivat yltäneet. Suomen valtio jää uuteen yhtiöön keskeiseksi osakkeenomistajaksi. Metalliteollisuuden tuotantolaitosten ja työpaikkojen säilyminen Suomessa on kaikkien suomalaisten etu.

Jaa sivu: