— Pekka Haavisto

Valtion omaisuus

Tämän kevään kehysriihessä tehtiin päätös tukea uusia investointeja sadoilla miljoonilla euroilla ja jarruttaa valtion velkaantumista. Tämä rahoitetaan kasvattamalla myyntituloja valtion kiinteistöomaisuudesta ja omistetuista yhtiöistä.

Omaisuuden myynti ei kuitenkaan ole ihan yksinkertaista. Valtiolla on monia yhtiöitä, joiden enemmistöomistuksesta halutaan pitää tiukasti kiinni. Niiden toiminnot liittyvät esimerkiksi huoltovarmuuteen tai muuhun kansalliseen intressiin.

Sellaisissa yhtiöissä, joissa myyntiä harkitaan, on myös ostajalla väliä. Ostajan on oltava sellainen, että se uskottavasti kykenee jatkamaan ja kehittämään toimintaa, ja tarvittaessa pystyy tekemään lisäinvestointeja.

Tänään yksi pitkä prosessi sai päätöksensä, kun infra- ja rakennusyhtiö Destian omistajaksi tuli suomalainen Ahlström Capital Oy. Destia toimii alalla, jolla on paljon yksityisiä toimijoita ja kilpailua, eikä ole enää perusteita, miksi valtion tulisi kilpailla yksityisen sektorin kanssa rakennustoiminnassa. Eduskunta on tämän muutoksen hyväksynyt.

Destian kaupan kautta saadaan rahaa uusien investointien tukemiseksi. Samalla Destia saa kotimaisen omistajan, joka on sitoutunut kehittämään yhtiötä vastuullisella ja pitkäjänteisellä tavalla Suomessa. Työpaikat säilyvät, eikä omistusjärjestelyllä ole vaikutuksia esimerkiksi työsopimuksiin tai lisäeläkkeisiin.

Onko sitten oikein myydä valtion omaisuutta? Eikö siitä pitäisi pitää kaikissa tilanteissa kiinni? Valtio voi mielestäni myydä sellaista omaisuutta ja sellaista omistusta, jossa erityinen syy valtio-omistukseen on poistunut. Usein nämä ovat aloja, joilla on jo monia yksityisiä toimijoita.

Samaan aikaan valtiolla pitää olla valmius pitää kiinni ja lisätäkin omistustaan aloista, joihin investoimisella on merkitys Suomen tuotantorakenteen kehittämisessä tai työpaikkojen pitämisessä Suomessa. Esimerkkejä viimeaikaisista lisäinvestoinneista ovat Solidiumin osuuden kasvattaminen Outokummussa tai valtion omistajaohjauksen osuus uudessa merikaapelihankkeessa Suomen ja Saksan välillä. Merikaapeli mahdollistaa uusien datakeskusten synnyn Suomeen.

Valtion on säilyttävä aktiivisena omistajana. Se voi myydä, mutta sen on oltava valmis myös ostamaan silloin, kun valtion lisäpanostusta tarvitaan.

Jaa sivu: